Avaruusasema ISS näkyy yötaivaalla koko elokuun

Kansainvälinen avaruusasema näkyy erinomaisesti elokuun ensimmäisinä tähtikirkkaina ja lämpiminäkin öinä. ISS:ää voi tarkkailla koko kuukauden ajan, aluksi keskellä yötä ja kuun loppupuolella jo hieman aikaisemmin illalla.

UARS palaa ilmakehään syys-lokakuussa

Satelliittiharrastajienkin tuntema ilmakehää tutkinut UARS-satelliitti (Upper Atmopshere Research Satellite) palaa ilmakehään syys-lokakuussa. Se pääsi avaruuteen avaruussukkulan mukana vuonna 1991 ja lopetti virallisesti toimintansa vuonna 2005.

Noin 6500 kg:n painoinen UARS on lukeutunut taivaan kirkkaimpien satelliittien joukkoon. Sen kullanhohtoinen lämpösuojus on saanut näyttämään satelliitin hieman kellertävältä. Parhaimmillaan tämän satelliitin kirkkaus on noussut nolla-suuruusluokkaan.

UARS-satelliitin tuhoutuminen tapahtunee syyskuun viimeisellä viikolla tai lokakuun alussa.

Avaruusasema ISS ohjattaneen tuhoutumaan vuoden 2020 tienoilla

Avaruusasema ISS:n toimintajakson arvellaan päättyvän vuoden 2020 tienoilla eli alle 10 vuoden kuluttua. Sen ensimmäinen moduuli laukaistiin avaruuteen vuonna 1998, jolloin ISS:n toimintaiäksi suunniteltiin 15 vuotta. Käyttöä kuitenkin päätettiin jatkaa viidellä vuodella. ISS ei jää tämän jälkeen avaruuteen vaan se ohjataan muiden avaruusasemien tavoin tuhoutumaan ilmakehään. Näin varsin kookkaasta rakennelmasta on mahdollisimman vähän haittaa kiertoradalla.

Nanosail-aurinkopurje näkyy edelleen Suomenkin taivaalla

Nanosail-D -aurinkopurje on edelleen havaittavissa yötaivaalla. Lahden Ursan Marko Kämäräinen ja Eikka Pirkkanen havaitsivat kohteen varhain yöllä elokuun 11. päivänä. Tuolloin se liikkui Otavan yläpuolella ja sen kirkkausluokka oli +2.

Nanosail-aurinkopurje laukaistiin avaruuteen viime marraskuussa. Tämän hyvin ohuesta polymeerikalvosta valmistetun purjeen pinta-ala on 10 neliömetriä. Sen odotettiin aluksi näkyvän hyvinkin kirkkaana kohteena taivaalla, mutta purjeen muuttuva kulma Aurinkoon ja havaitsijaan nähden tekee siitä kirkkaudeltaan hyvin vaihtelevan. Ajoittain Nanosail nähdään kirkkauttaan muuttavana satelliittina taivaalla.

Elokuun satelliitteja

Radioskaf V -satelliitti vapautettiin avaruuteen ISS-avaruusasemalta avaruuskävelyn yhteydessä. Kyseessä on radioamatöörisatelliitti.

Juno-luotain laukaistiin kohti Jupiteria elokuun 5. päivänä Yhdysvaltain Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta. Tämä Nasan tutkimusluotain saapuu Jupiterin läheisyyteen viiden vuoden kuluttua eli heinäkuussa vuonna 2016. Juno-luotaimen yhtenä tehtävänä on selvittää onko jättiläisplaneetalla kiinteä ydintä sekä tutkia planeetan magneettikenttää ja mm. veden olemassaoloa sen kaasukehässä.

Astra 1N - ja BSAT-3C -tietoliikennesatelliitit laukaistiin avaruuteen Ariane 5 -raketilla elokuun 7. päivänä. Näistä Astra 1N alkaa tarjoamaan tietoliikennepalveluita Euroopan aluelle ja asettuu 19.2 itäisen pituuspiirin yläpuolelle geostationaarisella radallaan. BSAT tarjoaa puolestaan palveluita Aasian alueelle ja sen sijainti on 110. itäisen pituuspiirin yläpuolella.

Paksat 1R -tietoliikennesatelliitti laukaistiin avaruuteen Kiinan Xichangin avaruuskeskuksesta elokuun 10. päivänä. Kyseessä on pakistanilainen satelliitti. Laukaisu tehtiin Chang Zheng 3B -raketilla.

Haiyang 2 -merentutkimussatelliitti laukaistiin avaruuteen elokuun 15. päivänä Kiinan Taijuanin avaruuskeskuksesta. Satelliitti tutkii maapallon merialueita ja säätilaa. Laukaisu tehtiin Chang Zheng 4B -raketilla.

Venäjän Dnepr-raketti vei avaruuteen seitsemän satelliittia elokuun 17. päivänä. Näistä Sich 2 on kaukokartoitus- satelliitti. Nigeriasat-X on ympäristöntutkimussatelliitti, Nigeriasat 2 on kaukokartoitussatelliitti, RASAT on Turkin kokeellinen satelliitti, EDUSAT on italialainen opiskelijoille suunnattu koesatelliitti, joka mittaa mm. Maan magneettikenttää, kosmisia hiukkasia ja tutkii aurinko- paneelien toimintaa. AprizeSat 5 ja AprizeSat 6 ovat pieniä tiedonkeruusatelliitteja pienten mobiilimaa-asemien käyttöön. Laukaisu tehtiin Dombarovskij:n avaruuskeskuksesta Venäjältä. 

Express AM4 -tietoliikennesatelliitin laukaisu epäonnistui elokuun 17. päivänä. Laukaisu tehtiin Baikonurin avaruus- keskuksesta Proton-raketilla, mutta kantoraketin viimeinen vaihe ei toiminut oikein ja näin satelliitti jäi vääränlaiselle kiertoradalle. Pian laukaisun jälkeen satelliitti onnistuttiin paikantamaan ja se sijaitsi 1007 x 20317 km korkuisella radalta. Tavoitteena oli päästä geostationaariradalle. Vielä ei tarkalleen tiedetä saadaanko satelliittia lopulliselle radalleen. Kyseessä oli erittäin tehokas ja monipuolinen satelliitti, joka olisi tarjonnut tietoliikennepalveluita mm. Venäjän, Tyynen meren alueen ja Itä-Euroopan maille.

Shijian 11-4 -satelliitin laukaisu epäonnistui elokuun 18. päivänä. Laukaisu tehtiin Kiinan Jiuquanin avaruuskeskuksesta Chang Zheng 2C -raketilla. Raketin viimeinen vaihe ei käynnistynyt oikein ja satelliitti palasi ilmakehään myöhemmin. Satelliitin käyttötarkoituksesta ei ole annettu tietoja, mutta sen epäillään olleen sotilaallinen.

Progress M-12M -huoltoaluksen laukaisu epäonnistui elokuun 24. päivänä. Laukaisu tehtiin Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista ja aluksen oli määrä viedä tarviketäydennyksiä avaruusasema ISS:lle mm. polttoainetta, happea, vettä ja kuivatarvikkeita. Sojuz-raketin viimeinen vaihe ei käynnistynyt suunnitellusti ja raketti lasteineen palasi hetkeä myöhemmin Maahan Siperian yläpuolella.

Laukaisun epäonnistuminen saattaa aiheuttaa ongelmia avaruusasema ISS:lle. Sojuz-raketit pysyvät toistaiseksi maanpinnalla, kunnes epäonnistumisen syy on tarkkaan kartoitettu. Jos Progress-alusten laukaisuja ei päästä tekemään, tämä voi tarkoittaa avaruusaseman koko miehistön paluuta Maahan toistaiseksi.