Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tue ursaa

Perseidien tähdenlentoparven meteoreja näkyy taas

5.8.2021

Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja niistä ainoa, joka näkyy lämpimään vuodenaikaan. Valtaosa tähdenlennoista nähdään 10.–14.8., mutta runsaimmin perseidejä näkyy torstain ja perjantain välisenä yönä 12./13.8.

Perseidit kuuluvat yhteen kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvesta joulukuun geminidien ja tammikuun kvadrantidien ohella. Perseidit ovat kuitenkin mukavimpia havaita: yöt ovat edelleen lämpimiä, eikä pilvisyys haittaa niin usein kuin talvikuukausina. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Parven tähdenlentoja eli meteoreja voidaan nähdä yötaivaalla harvakseltaan 17.7. alkaen ja aina 24.8. saakka, mutta valtaosa tähdenlennoista nähdään 10.–14.8. Runsaimmin perseidejä näkyy torstain ja perjantain välisenä yönä 12./13.8., jolloin tunnin aikana voi nähdä parhaimmillaan joitain kymmeniä parveen kuuluvia tähdenlentoja. Koko edeltävä viikko sopii kuitenkin hyvin tähdenlentojen katsomiseen. Kuu ei haittaa tänä vuonna perseidien tarkkailua.

Helppo ja mukava havaita

Osa parven meteoreista on melko kirkkaita. Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Tähdenlennot näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta.

Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön, mutta tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.

Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä vaikkapa Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.

Tähdenlennot ovat pyrstötähtien lapsia

Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata risteää tämän materiaalin kanssa, osa siitä voi ajautua Maan ilmakehään.

Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on noin 26 km. Suurikokoisen komeetan rata on kuitenkin hyvin tunnettu, eikä Swift-Tuttle ole törmäämässä maapalloon ainakaan seuraavaan 2 000 vuoteen. On arvioitu, että törmätessään Maahan sillä olisi noin 28 kertaa niin paljon energiaa kuin dinosaurusten valtakauden päättymiseen yhdistetyllä asteroidin tai komeetan törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.

Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.

Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.


Ursan Tähtitaivas nyt -podcastin jakso tähdenlennoista ja perseideistä 2021

Materiaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1. Perseidien tähdenlento maiseman yllä kuvattuna Ruskossa vuonna 2020 jpg 
Kuva © Mikko Peussa, käyttölupa vuoden 2021 perseideistä kerrottaessa, kuvaajan nimi mainittava

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi