Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Kevään 2019 esitelmät

Esitelmät pidetään tiistaisin Helsingin Kruununhaassa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) alakerran suuressa salissa 104. Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Kaikki Ursan esitelmät ovat maksuttomia, ja niihin on vapaa pääsy myös Ursaan kuulumattomilla henkilöillä. Esitelmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Esitykset streamataan suorana lähetyksenä verkkoon ja ne ovat katsottavissa verkossa myös jälkikäteen. Linkit esitelmien seuraamiseen tulevat tälle sivulle.

Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät

Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.

12.3. Määränpäänä Mars

Mars on ollut intensiivisen tieteellisen kiinnostuksen kohteena jo yli sadan vuoden ajan, ja luotainlentojen myötä se on tullut meille jatkuvasti tutummaksi. Marsista on löydetty vettä, sieltä on etsitty elämää, siellä saattoivat velloa muinaiset valtameret, ja sinne matkustamisesta on puhuttu viime aikoina aivan tosissaan. Suomalaiset
ovat erityisen kunnostautuneita Marsin kaasukehän ja ilmaston tutkimuksessa.

Mitä tiedämme Marsista ja sen historiasta nykyään? Mitä vaaditaan Marsiin lähetettäviltä tutkimuslaitteilta? Mitä on vertaileva planeettatutkimus? Miltä näyttää miehitettyjen
Mars-lentojen tulevaisuus?

Puhujana tutkimusinsinööri Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta.

Esitystä voi seurata suorana sivulla https://www.youtube.com/watch?v=utxAVouJY08. Linkki toimii myös joitain päiviä jälkikäteen, kunnes esitelmä siirretään Ursan YouTube-kanavalle.

 

26.3. Kuun synty, kehitys ja tutkimuksen tulevaisuus

Maan kelmeä kaveri Kuu on toistanut taivaalla vaiheitaan niin pitkään kuin ihminen on ollut siitä tietoinen. Tuntuu siltä, että se on ollut siellä aina, mutta näin ei ole. Jo 45 vuotta sitten esitettiin ajatus, että Kuu syntyi jättimäisen törmäyksen seurauksena, ja ajatus on ollut tutkimuksen valtavirtaa viimeiset 35 vuotta.

Miten Kuu lopulta syntyi? Vieläkö törmäysteoria on voimissaan? Entä miten ja milloin muodostuivat Kuu-ukon vinosti hymyilevät kasvot, ja mitä tekemistä niillä on koko aurinkokunnan kehityshistorian kanssa? Lähikuukausina ja -vuosina Kuuhun ollaan palaamassa useiden maiden ja yritysten toimesta, mutta minne – ja miksi?

Puhujana planeettageologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman.

Esitystä voi seurata suorana sivulla https://www.youtube.com/watch?v=sR_YML4gh8k. Linkki toimii myös joitain päiviä jälkikäteen, kunnes esitelmä siirretään Ursan YouTube-kanavalle editoituna, jolloin sen voi katsoa sieltä.

9.4. 50 vuotta kuuhunlaskeutumisesta

Viime joulukuu antoi jo esimakua siitä, mitä tapahtuu tänä vuonna: Apollo-lentojen tapahtumia muistellaan paatoksella. Juhlinta huipentuu heinäkuussa, kun tulee kuluneeksi 50 vuotta Apollo 11 -lennosta ja Neil Armstrongin pienestä, pitkästä askeleesta sekä kuuluisista sanoista Rauhallisuuden meren puuterisella pinnalla.

Miten Kuusta tuli avaruuskilpailun pääpalkinto? Miksi kuuinnostus hiipui niin nopeasti? Mitä lennoilla tapahtui ja millaisia olivat Apollo-astronautit? Milloin ja millaisilla aluksilla Kuuhun palataan?

Puhujana tietokirjailija, tiedetoimittaja, avaruuslentoasiantuntija Jari Mäkinen.

Esitystä voi seurata suorana sivulla https://www.youtube.com/watch?v=zRQP-M29WFE. Linkki toimii myös joitain päiviä jälkikäteen, kunnes esitelmä siirretään Ursan YouTube-kanavalle.