28.10.2026

Suomen tähtitieteilijäseura sekä Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ovat huolissaan suunnitelluista suurista satelliittikonstellaatioista ja niiden aiheuttamasta uhkasta ammattimaiselle tähtitieteelle sekä ihmiskunnan yhteiselle kulttuuriperinnölle. Toteutuessaan konstellaatiot voisivat tuhota näkymän yötaivaalle. Suomen europarlamentaarikoille lähettämässään kirjeessä tähtitieteilijät ja Ursa vetoavat päättäjiin, jotta avaruussäädöksessä säädettäisiin tiukemmin satelliittien laukaisujen valvonnasta. 

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan avaruussäädöstä, ja asian virallinen käsittely on ajoitettu EU-parlamentissa marraskuulle. Suomen tähtitieteilijäseura ja Ursa ovat lähettäneet suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille kirjeen, jossa he vetoavat säädökseen sisällytettävän merkityksellisiä säännöksiä satelliittilaukaisujen valvontaan.

Tähtitieteilijät ja Ursa ovat erityisen huolissaan avaruuslakisäädökseen tehdyistä muutoksista, joista on poistettu satelliittien kirkkautta koskevat määrälliset säädökset sekä radiopäästöjä koskevat rajoitukset. He muistuttavat kirjeessään, että EU:n tulisi toimia maailmanlaajuisena edelläkävijänä varmistaakseen, että avaruustalouden kehitys minimoi vaikutuksensa tähtitieteelliseen tutkimukseen ja yötaivaaseen.

”Tällä hetkellä vain mielikuvitus näyttää olevan rajana satelliittiteollisuudelle, erityisesti yksityiselle sektorille”, sanoo Suomen tähtitieteilijäseuran puheenjohtaja, astrofyysikko Pouya Kouch. ”Priorisoimalla lyhyen aikavälin voittoja ne voivat johtaa meidät pitkällä aikavälillä todella katastrofaalisiin skenaarioihin.”

Tähtitieteilijäseuran päätavoitteena on edistää suomalaista tähtitieteen tutkimusta, joka nojaa vahvasti maanpäällisiin havaintolaitteisiin. Tähtitieteellisten havaintojen tekeminen Maan pinnalta käsin on kuitenkin yhä haastavampaa satelliittien määrän nopean kasvun vuoksi. 

Tähtitieteilijöiden huoli kohdistuu ensisijaisesti kahteen asiaan. Ensinnäkin puutteellisesti säännelty avaruuslaitteiden laukaisu kiertoradalle johtaa lopulta niin kutsuttuun Kesslerin syndroomaan. Kun kiertoradalla on liikaa satelliitteja, törmäyksiä ja kappaleiden pirstoutumista alkaa väistämättä tapahtua hallitsemattomana ketjureaktiona. Tämä tekisi koko kiertorata-alueesta käyttökelvottoman ja estäisi jopa kriittisten satelliittien toiminnan monien tulevien sukupolvien ajan.

Toinen huolenaihe liittyy satelliittien aiheuttamaan valosaasteeseen taivaalla sekä radiohälyyn, jotka vaikeuttavat tähtitieteellisten havaintojen tekemistä näkyvän valon sekä radioaaltojen alueella. Tällä hetkellä Maan matalalla kiertoradalla on jo yli 15 000 satelliittia. Suunniteltujen kosntellaatioiden on määrä lisätä Maan matalille kiertoradoille yli miljoona satelliittia vuoteen 2035 mennessä, kirjeessä kerrotaan.

”Tämä tuhlaa paitsi huippumodernien observatorioiden arvokasta teleskooppi- ja tutkimusaikaa, myös rahaa”, Kouch kuvailee. ”Ammattilaisten käyttämien teleskooppien rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön tehdään valtavia investointeja. Iso osa tästä rahasta menee haaskuuseen, kun havainnot ovatkin satelliittipaljouden ansiosta käyttökelvottomia.”

Yksi suunnitelluista megakonstellaatioista on nimeltään Starmind. Mikäli se toteutuu, Euroopan eteläisen observatorion laatiman tutkimuksen mukaan satelliitteja voisi olla taivaalla enemmän kuin paljaalla silmällä näkyviä tähtiä. Seurauksena olisi ihmiskunnan yhteisen kulttuuriperinnön keskeisen osan, näkymän yötaivaalle, tuhoutuminen, kirjeessä sanotaan.

Huolta aiheuttaa myös Reflect Orbital -yhtiön hanke valaista maapallon yöpuolta suurten avaruuspeilien avulla.

”Toteutuessaan suunnitelmat käyttää heijastimia yötaivaan valaisemiseen käytännössä tappaisivat tähtitieteen sellaisena, kuin sen tunnemme. On selvää, että tiukempia säännöksiä tarvitaan pimeän taivaan suojelemiseksi. Pyrkimyksemme ymmärtää maailmankaikkeutta paremmin riippuvat siitä”, Kouch kertoo.

Suomessa satelliittien radiosignaalit vaikuttavat jo nyt kielteisesti mm. Metsähovin radio-observatorion havaintoihin. Monet Euroopan maat ovat jäseniä Square Kilometer Array -observatoriossa, jota rakennetaan parhaillaan Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Siitä on tarkoitus tulla kaikkien aikojen suurin ja herkin radioastronomialaitos, ja sen on määrä aloittaa täysimittainen toiminta vuonna 2028. Euroopan laajuisella Low-Frequency Array (LOFAR)- radio-observatoriolla on toimipisteitä kahdeksassa maassa. Sekin kärsii jo satelliittien elektroniikkajärjestelmistä aiheutuvasta tahattomasta radiosäteilystä.

”Ursa edustaa tähtiharrastajien lisäksi myös suomalaisia tieteen ystäviä, ja haluamme tukea ammattitähtitieteilijöitä tässä vetoomuksessa”, sanoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursan toiminnanjohtaja Pekka Rautajoki.

”Tavallisten suomalaisten tähtitaivas voi pahimmillaan muuttua lähes tunnistamattomaksi, jos taivaalla liikkuu enemmän keinotekoisia valopisteitä kuin paljain silmin näkyviä tähtiä”, hän kertoo. ”Suomessa on väkilukuun suhteutettuna eniten tähtiharrastajia maailmassa, ja heille valosaasteinen satelliittien täyttämä tähtitaivas saattaisi tarkoittaa harrastuksen loppua.”

”Tähtitiede on kenties tieteenaloista vanhin”, Kouch muistuttaa. ”Yötaivas on vaikuttanut lajimme kulttuuriseen ja uskonnolliseen kehitykseen kaikkialla maailmassa, aivan alusta alkaen. Se on yhteistä perintöä kaikille ihmisille – yli aikakausien, kulttuurien ja uskontojen. Pimeän yötaivaan katoaminen olisi tragedia kaikille tuleville sukupolville.”

Suomen tähtitieteilijäseura edustaa noin 120 Suomessa toimivaa ammattitähtitieteilijää.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa edustaa noin 17 000 suomalaista tähtiharrastajaa ja tieteen ystävää. Yhdistys toimii Suomessa paitsi tähtitieteen yleistajuistajana, myös pimeän yötaivaan ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön keskeisenä suojelijana ja asiantuntijana.

Lue Suomen tähtitieteilijäseuran ja Ursan kirje Euroopan parlamentin suomalaisedustajille (suomeksi)
Lue Suomen tähtitieteilijäseuran ja Ursan kirje Euroopan parlamentin suomalaisedustajille (ruotsiksi)

Lisätietoja:

Pouya Kouch
Suomen tähtitieteilijäseura, puheenjohtaja
(haastattelut englanniksi)
pouya.kouch@utu.fi

Pekka Rautajoki
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, toiminnanjohtaja
pekka.rautajoki@ursa.fi
puh. 09 6840 4090