5.8.2015

Perseidit kuuluu vuoden runsaimpiin tähdenlentoparviin. Perseidien aktiivisin vaihe osuu ensi viikon torstaille, ja parasta havaintoaikaa on yö 12.-13.8.

Paras aika tähdenlentojen tarkkailuun on tänä vuonna yöllä 12.-13.8. Tähdenlentoja näkyy eniten aamuyöllä, mutta niitä voi nähdä heti pimeän laskettua, mikäli taivas on selkeä. Parveen kuuluvia tähdenlentoja on alkanut näkyä jo heinäkuun puolivälistä lähtien, ja niitä riittää vielä muutama viikko aktiivisimman vaiheen jälkeenkin. Niitä voi siis hyvin tarkkailla myös kahden tulevan viikonlopun aikana ja kaikkina öinä ensi viikolla.

Kaukana kaupungin valoista perseidejä voi nähdä runsaimmillaan 50–70 tunnissa. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy Suomessa käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Muutamat parven meteoreista saattavat olla myös melko kirkkaita. Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät tulevan Perseuksen tähtikuviosta. Perseuksen sijaintia ei kuitenkaan tarvitse tietää, sillä tähdenlennot leviävät sieltä ympäri taivasta. Horisonttiin ei kannata kuitenkaan tuijottaa, vaan katse on hyvä suunnata suunnilleen taivaan laelle.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.

Murusia komeetan polulta

Perseidit aiheutuvat pölystä ja sorasta, jota komeetta Swift-Tuttle jättää radalleen joka kierroksellaan Auringon ympäri. Maapallon kulkiessa pölyvanan läpi osa tästä materiaalista osuu ilmakehään, kuumenee ja hehkuu, ja aiheuttaa valoviiruja joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja. Perseideihin ei kuitenkaan yleensä liity suurempia kappaleita, jotka voisivat pudota meteoriitteina Maan pinnalle asti.

Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Elokuun taivaalle tuovat tähdenlentoja myös kaksi muutakin parvea, Eteläiset delta-akvaridit (12.7.-23.8.) sekä Kappa-cygnidit (3.-25.8.). Ne ovat kuitenkin runsaudeltaan paljon Perseidejä vaatimattomampia. Delta-akvaridien aktiivisuusmaksimi oli jo heinäkuun lopulla, mutta muutamia niihin sekä Kappa-cygnideihin kuuluvia meteoreja saattaa näkyä yön kuluessa. Myös satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Perseidien tähdenlento vuodelta 2013. (kuva ©Emma Herranen, vain tämän uutisen yhteydessä) väri jpg

Kuvan selitys: Perseidien meteoriparveen kuuluva tähdenlento vuonna 2013.

Lisätietoja

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010 (arkisin klo 9-16)
anne.liljestrom@ursa.fi