Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Syksyn 2026 esitelmät
Ursan esitelmät pidetään täysin virtuaalisesti. Ne suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat siellä katsottavissa myös esitelmien päätyttyä.
Esitelmät alkavat kello 18.00 ja päättyvät kysymyksineen viimeistään klo 20. Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
Opintokeskus Sivis tukee Ursan esitelmien järjestämistä. Sivis on lain mukaan velvoitettu keräämään Tilastokeskuksen määrittämiä tilastotietoja koulutusten osallistujista, joten esitelmää suorana seuraavia pyydetään täyttämään henkilötietokysely osoitteessa https://www.ursa.fi/osallistujat. Täyttämällä lomakkeen tuet Ursan esitelmien järjestämistä osoittamalla, että niillä on yleisöä.
Ehdota esitelmöijää tai aihetta
Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät
Esitelmien järjestämistä tukee
27.10. Löytöretki eksoplaneetoille
Muita tähtiä kiertäviä planeettoja eli eksoplaneettoja alkoi löytyä 1990-luvulla. Nykyään niitä tunnetaan jo yli 6 000 kappaletta, ja yli 8 000 planeettaa odottaa varmentamistaan. Eksoplaneetat ja niiden järjestelmät ovat osoittautuneet hyvin erilaisiksi kuin oma aurinkokuntamme. Se taas on tuottanut hankaluuksia, koska alan pioneerit harhautuivat etsimään aurinkokunnan planeettojen kaltaisia maailmoja muualta.
Vuosien kuluessa olemme oppineet löytämään näitä vaikeasti havaittavia kohteita yhä tehokkaammin. Ymmärrämme paremmin, miten ne syntyvät ja millaisia olosuhteita niiden pinnoilla voi olla. Vaikka emme ole vielä löytäneet elämää muualta kuin omalta planeetaltamme, eksoplaneettatutkimus auttaa meitä arvioimaan paremmin myös elämän mahdollisuuksia muilla planeetoilla.
Millaisia eksoplaneetat siis ovat tuoreimman tiedon valossa? Mitä ne ovat opettaneet meille planeettojen muodostumisesta? Millaisilla planeetoilla voisi olla elämää?
Puhujana on yliopistotutkija, tietokirjailija Mikko Tuomi Helsingin yliopistosta.
Esitelmää voi seurata sen alettua täällä: https://www.youtube.com/c/ursafi/live
3.11. Neutronitähtien törmäykset ja raskaiden alkuaineiden synty
Neutronitähdet ovat äärimmäisen tiheitä tähtijäänteitä. Niitä syntyy massiivisten tähtien räjähdettyä supernovana. Mikäli tähden jäljelle jäänyt ydin ei ole riittävän massiivinen romahtaakseen mustaksi aukoksi, jäljelle jää neutronitähti.
Lokakuussa 2017 havaittiin ensimmäistä kertaa, miten kaksi toisiaan kiertänyttä neutronitähteä törmäsi toisiinsa. Tapahtuma synnytti pian mustan aukon, mutta runsaasti törmänneiden tähtien materiaa pääsi karkaamaan avaruuteen. Tämän jälkeen törmäyksiä on onnistuttu havaitsemaan lisää, ja samalla ymmärryksemme törmäysten yksityiskohdista ja neutronitähdistä ylipäätään on kasvanut. Nykyään ymmärrämme, että merkittävä osa rautaa raskaammista alkuaineista syntyy juurikin neutronitähtien törmäyksissä.
Miten neutronitähtien törmäyksissä tuotetaan raskaita alkuaineita, kuten kultaa? Miten törmäyksiä ja alkuaineiden syntyä tutkitaan? Entä miltä alan tutkimukselta on odotettavissa tulevaisuudessa?
Puhujana akatemiaprofessori Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta.
Esitelmää voi seurata sen alettua täällä: https://www.youtube.com/c/ursafi/live
17.11. Kaikkeuden järjestys, joka ei rikkoutunutkaan
Kosmologisen periaatteen mukaan maailmankaikkeus on tilastollisesti samanlainen joka suunnassa ja joka paikassa. Viime kesänä kansainvälinen tutkimus kuitenkin väitti, että galaksijoukot muodostavat avaruudessa tukevampia rakenteita kuin aiemmin on oletettu. Tämä rikkoisi komologisen periaatteen isotropiavaatimusta. Löytö olisi ravistellut ymmärrystämme kaikkeuden rakenteesta perinpohjaisesti – jos se olisi pitänyt paikkansa.
Maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakenteen tuntija Till Sawala kuitenkin otti tutkimuksen tarkasteltavakseen, ja huomasi siinä pian virheen. Alkuperäisen tutkimuksen tekijät myönsivät pian tehneensä yksinkertaisen mokan.
Millä perusteella tutkijat uskovat, että maailmankaikkeus todella noudattaa kosmologista periaatetta? Mitä kertoisi kaikkeudesta, jos näin ei olisikaan? Miten tapahtumat etenivät, ja mitä koko tapahtumaketju kertoo siitä, miten tutkimusta tehdään?
Puhujana yliopistotutkija Till Sawala Helsingin yliopistosta.
Esitelmää voi seurata sen alettua täällä: https://www.youtube.com/c/ursafi/live
