Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Havaintotehtävä kouluille: Vähenevä Kuu aamutaivaalla (ja Kuun vaiheet)
Moni meistä mieltää vielä aikuisenakin, että Kuun voi nähdä vain yötaivaalla. Kuun voi kuitenkin nähdä päivätaivaalla melkein joka päivä, johonkin kellonaikaan.
Siksi Ursan tämän syksyn koulujen havaintohaaste koskee päivätaivaalla näkyvää Kuuta.
Pelkkä Kuun löytäminen päivätaivaalta sopii jo alakoulun nuorimmille oppilaille! Heidänkin kanssaan voi jo vähän kokeilla Kuun vaiheiden syntyä.
Alakoulun ylemmät luokat voivat koettaa havaita Kuun taivaalta samaan kellonaikaan useampana aamuna, sään salliessa. Samalla huomataan, että Kuu on taivaalla eri paikassa kuin viimeksi, ja se on eri muotoinen, eli sen vaihe on muuttunut. Nyt onkin hyvä aika tutkia, miten Kuun vaiheet syntyvät.
Tällä sivulla on tarjottu varsin runsaasti tietoa Kuun näkymisestä, vaiheista ja liikkeestä. Kuun tutkimiseen voi siis halutessaan käyttää enemmänkin aikaa. Suosittelemme kuitenkin aloittamaan itse tehdystä Kuu-havainnosta ja syventämään mahdollisesti aiheen käsittelyä siitä eteenpäin.
Kuun liikkeet ovat hieman monimutkaisia. Mikäli niitä yritetään opetella ulkoa, asiasta tuleekin työlästä opettaa ja oppia. Suosittelemme lähestymään asiaa rentoudella ja uteliaalla mielellä. Tällä sivulla esitelty paperimassapallolla ja valonlähteellä tehtävä koe on hyvin havainnollinen ja tukee asian ymmärtämistä ilman ulkoaopettelua.
Tärkeää on ymmärtää, mistä Kuun vaiheet syntyvät, ei se, millä nimellä mitäkin vaihetta kutsutaan, ja missä suunnassa taivaalla se näkyy. Nämä asiat alkavat hahmottua kyllä pikku hiljaa.
Jos aikaa riittää vain Kuun havaitsemiseen aamutaivaalla, sekin on aivan okei! Jo se, että Kuu voi näkyä myös päivätaivaalla, on monille herättelevä havainto.
Ursa toivottaa hyviä havaintohetkiä kaikille!
Milloin tehtävän voi tehdä?
Havaintotehtävän voi suorittaa syksyllä 2025 seuraavina havaintojaksoina. Näinä päivinä Kuu on varmasti näkyvissä klo 10 aamulla, kunhan sää on selkeä.
Syyskuu 2025: to 11. – ke 17.9.
Lokakuu 2025: to 9. – to 16.10.
Marraskuu 2025: la 8. – la 15.11.
Onko Kuuta pakko katsoa juuri klo 10 aamulla?
Havaintojaksot on valittu siten, että Kuu näkyy varmasti klo 10 aamulla. Kuu kuitenkin näkyy päivätaivaalla myös muulloin.
Jos ollaan alkupäässä jotain näistä havaintojaksoista (esim. 11.9., 9.10. tai 8.11.), Kuu laskee pian klo 10 jälkeen lännen suunnan horisonttiin. Loppupäässä havaintojaksoa Kuu ei laske aivan näin nopeasti, vaan sitä ehtii tarkkailla vielä vaikkapa klo 12. Kuu liikkuu kuitenkin taivaalla koko ajan kohti länttä, ja laskee lopulta.
Jos haluat tarkistaa, vieläkö Kuu näkyy tiettyyn kellonaikaan, voit käyttää apuna esim. Ursan tähtikarttaa. Hae kartan asetuksista haluttu havaintopäivä ja -aika, ja näet, onko Kuu taivaalla, ja missä ilmansuunnassa se on.
Näkyykö Kuu samalla tavalla koko Suomessa?
Kuu näkyy syksyllä hyvin pitkälti samalla tavalla koko Suomessa. Kuun ja Auringon korkeudessa on hieman eroja Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, mutta Kuu on koko maassa aamutaivaalla klo 10 näiden havaintojaksojen aikana. Aivan pohjoisimmassa Suomessa marraskuussa Aurinko ei ole aivan noussut vielä klo 10, vaan eletään vielä aamuhämärää. Esim. Utsjoella marraskuun tehtävä saatetaan haluta tehdä tuntia tai paria myöhemmin päivällä, jotta Kuun olo päivätaivaalla on hieman selkeämpi.
Missä Kuu on päivätaivaalla? Miltä se näyttää?
Jos Kuuta katsotaan jonkun ylläolevan havaintojakson alkupäässä klo 10, Kuu on taivaalla enemmän lännessä ja sen vaihe on pulleampi.
Kuviin on merkitty ilmansuunnat punaisella maiseman ja horisontin väliin: Ka = kaakko, E = etelä, Lo = lounas, L= länsi
Tässä on näytetty muutaman havaintopäivän tilanne klo 10.
Kuu 11.9.2025 klo 10 (klikkaa tästä auki suurempi kuva):
(Kuva: Stellarium)
Jos Kuuta katsotaan jonkun ylläolevan havaintojakson loppupäässä klo 10, Kuu on taivaalla idempänä ja sen vaihe on kapeampi (sirppimäisempi). Kuu löytyy taivaalta idempää, koska se kiertää maapalloa ja liikkuu koko ajan radallaan. Maapallon pohjoisnavan suunnasta katsottuna Kuu kiertää Maata vastapäivään.
Kuu 15.11.2025 klo 10, Helsinki (klikkaa tästä auki suurempi kuva):
(Kuva: Stellarium)
Kuu 15.11.2025 klo 10, Rovaniemi (klikkaa tästä auki suurempi kuva):
(Kuva: Stellarium)
Esimerkiksi syyskuussa Kuun vaihe elää tällä tavalla. 11.9. Kuu on klo 10 melko pullea ja läntisellä taivaalla. Havaintojakson edetessä sen vaihe muuttuu, ja Kuusta tulee sirppimäisempi. (Klikkaa kuva tästä isommaksi.)
(Kuva: Stellarium / Ursa)
1.-4. luokka: Löydä Kuu päivätaivaalta!
Ennen havaintojen tekemistä: ohjeet opettajalle
1. Valitse, minkä kuukauden aikana aiotte havaita Kuuta. Säät tapaavat käydä sitä pilvisemmiksi, mitä myöhäisempi syksy on.
2. Tarkista, voiko Kuun nähdä koulunne pihalta (tai missä sitten aiottekaan tehdä havaintoja). Tätä varten tarvitset kompassin, jollainen löytyy varmaankin joka kännykästä, tavallisen kompassin, tai muun tavan selvittää ilmansuunnat koulun pihalla – tämän voi tehdä esimerkiksi kartan avulla.
Tässä tehtävässä annettuina ajanjaksoina aamutaivaan Kuu liikkuu suunnilleen lännen ja etelän välillä. Havaintopaikalla ei tulisi olla tässä suunnassa edessä korkeita rakennuksia, puita tai muita näköesteitä. Aivan horisonttiin asti ei kuitenkaan tarvitse näkyä. Kuu on sitä lähempänä etelää, mitä varhaisemmin syksyllä Kuuta havaitaan, ja mitä myöhäisemmässä vaiheessa havaintojaksoa sitä katsotaan (esim. 11.9.). Kuu on vastaavasti sitä lähempänä länttä, mitä myöhempään syksyllä Kuuta havaitaan, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa havaintojaksoa sitä katsotaan (esim. 8.11.)
3. Pidä silmällä sääennustetta. Onko koulun paikkakunnalla luvassa pilvisiä vai selkeitä aamuja? Kun havaitseminen kannattaa koettaa ajoittaa sellaiseen aamuun, että taivas on mahdollisimman pilvetön, ja Kuun voi nähdä.
4. Harjoittele! Jos sinulla on epävarma olo Kuun löytämisestä, voit ehkä jo itse etsiä Kuun taivaalta jo jonain edeltävänä havaintojaksona.
Havaintojen tekeminen
1. Menkää luokan kanssa ulos klo 10 jonain selkeänä aamuna, kun eletään jotain yllä luetelluista havaintojaksoista. Etsikää yhdessä Kuu taivaalta.
2. Katsokaa Kuuta. Miltä se näyttää? Onko Kuu pullea vai kapea? Missä päin Aurinko näkyy? Voisiko olla, että se valaisee Kuun pintaa siten, että te näette osan Kuun valaistusta puoliskosta?
3. Keskustelkaa ja tutkikaa ilmiötä. Millaisia ajatuksia herättää, että Kuu voi näkyä päivätaivaalla? Mistä tulee sana “kuukausi”? Jos Kuu kiertää maapalloa, seuraako siitä, että Kuu näkyy joskus myös päivätaivaalla?
Kuun vaiheet
Kuun vaiheitten opettamista voi halutessaan aloitella jo alemmillakin luokka-asteilla.
Kuun vaiheet ymmärtää helpommin, kun niitä pääsee itse tutkimaan. Tätä on helppo tutkia, jos käytössä on paperimassapallo, tikku tai kynä ja kirkas valonlähde.
Laitetaan paperimassapallo tikun tai kynän päähän. Oppilas pitää tikun nokassa olevaa palloa kädessä ja suoristaa käsivarren eteensä. Hän pyörii hitaasti itsensä ympäri vastapäivään (vasemmalle) valonlähteen edessä. Paperimassapallon pinnalla hän näkee Kuun muuttuvat vaiheet.
Oppilas on siis tässä kokeessa maapallo ja samaan aikaan maapallon pinnalla oleva ihminen, joka tutkii Kuun vaiheita. Muut oppilaat voivat seurata tilannetta vierestä. He näkevät, miten Aurinko valaisee aina Kuusta yhden puolikkaan, mutta samalla he voivat nähdä, miten tilanne näyttää erilaiselta Kuu-palloa pitelevän oppilaan mielestä. Muutkin oppilaat voivat päästä pitelemään Kuu-palloa.
Valonlähde kannattaa sijoittaa tässä korkeammalle kuin mitä oppilaat ovat pitkiä, ja Kuu-palloa kannattaa pitää kädessä korkeammalla kuin oma pää on. Näin ei aiheudu ylimääräisiä kuun- ja auringonpimennyksiä! Pimennyksiä ei tapahdo joka kuukausi, sillä Kuu kiertää Maata vähän kaltevalla radalla. Yleensä se menee taivaalla Auringon yli tai ali, ja maapallon varjon yli tai ali. Mutta toisinaan se voi peittää Auringon taakseen, jolloin tapahtuu auringinpimennys, tai joutua maapallon varjoon, jolloin tapahtuu kuunpimennys.
Kuun vaiheet ovat:
- uusikuu, kun Kuu on taivaalla Auringon suunnalla, eikä siitä näy mitään.
- nuori sirppi (tai kasvava sirppi), kun Kuu on kapea sirppi, ja iltataivaalla auringonlaskun suunnalla. Se laskee pian Auringon perässä.
- puolikuu (tai ensimmäinen neljännes), kun Kuu näyttää puolikkaalta ja on taivaalla keskipäivästä keskiyöhön.
- kasvava kuperakuu (tai mykevä Kuu), kun Kuu on pullea ja on taivaalla iltapäivästä ja aamuyöhön.
- täysikuu, kun Kuu on taivaalla auringonlaskusta auringonnousuun.
- vähenevä kuperakuu (tai mykevä Kuu), kun kuu on pullea ja on taivaalla illasta aamuun.
- puolikuu (tai viimeinen neljännes), kun Kuu näyttää puolikkaalta ja on taivaalla keskiyöstä keskipäivään.
- vanha sirppi (tai vähenevä sirppi), kun Kuu on kapea sirppi, se näkyy aamutaivaalla auringonnousun suunnalla. Se kulkee päivätaivaan poikki Auringon edellä, ja jos sirppi on hyvin kapea, sitä on vaikeaa erottaa päivätaivaan kirkkaudesta.
- uusikuu, kun Kuu on taivaalla Auringon suunnalla, eikä siitä näy mitään.
Kuun vaiheista löytyy kuva alempaa sivulta.
5. luokka ja sitä vanhemmat: Löydä Kuu taivaalta useana aamuna, ymmärrä Kuun vaiheet
Viidesluokkalaiset ja sitä vanhemmat voivat koettaa havaita Kuuta useampana aamuna jonkun havaintojakson aikana, jos sää sen sallii. Kuun vaiheet käsitellään usein viidennen luokan aikana. Harva oppii Kuun vaiheet kerralla, joten niitä on hyvä kerrata myöhempinäkin vuosina.
Ennen havaintojen tekemistä: ohjeet opettajalle
1. Valitse, minkä kuukauden aikana aiotte havaita Kuuta. Säät tapaavat käydä sitä pilvisemmiksi, mitä myöhäisempi syksy on.
2. Tarkista, voiko Kuun nähdä koulunne pihalta (tai missä sitten aiottekaan tehdä havaintoja). Tätä varten tarvitset kompassin, jollainen löytyy varmaankin joka kännykästä, tavallisen kompassin, tai muun tavan selvittää ilmansuunnat koulun pihalla – tämän voi tehdä esimerkiksi kartan avulla.
Tässä tehtävässä annettuina ajanjaksoina aamutaivaan Kuu liikkuu suunnilleen lännen ja etelän välillä. Havaintopaikalla ei tulisi olla tässä suunnassa edessä korkeita rakennuksia, puita tai muita näköesteitä. Aivan horisonttiin asti ei kuitenkaan tarvitse näkyä. Kuu on sitä lähempänä etelää, mitä varhaisemmin syksyllä Kuuta havaitaan, ja mitä myöhäisemmässä vaiheessa havaintojaksoa sitä katsotaan (esim. 11.9.). Kuu on vastaavasti sitä lähempänä länttä, mitä myöhempään syksyllä Kuuta havaitaan, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa havaintojaksoa sitä katsotaan (esim. 8.11.)
3. Pidä silmällä sääennustetta. Onko koulun paikkakunnalla luvassa pilvisiä vai selkeitä aamuja? Kun havaitseminen kannattaa koettaa ajoittaa sellaiseen aamuun, että taivas on mahdollisimman pilvetön, ja Kuun voi nähdä.
4. Harjoittele! Jos sinulla on epävarma olo Kuun löytämisestä, voit ehkä jo itse etsiä Kuun taivaalta jo jonain edeltävänä havaintojaksona.
Havaintojen tekeminen
Menkää yhdessä ulos klo 10 kahtena (tai useampanakin!) päivänä jonkun havaintojakson aikana. Etsikää yhdessä Kuu taivaalta.
Ensimmäinen havaintokerta
1. Katsokaa Kuuta. Miltä se näyttää? Onko Kuu pullea vai kapea? Missä päin Aurinko näkyy? Voisiko olla, että se valaisee Kuun pintaa siten, että te näette osan Kuun valaistusta puoliskosta?
2. Valitkaa havaintopaikalta joku kiintopiste – puu, kivi tai jokin muu kohta – josta katsottuna Kuu näyttää olevan taivaalla helposti määriteltävässä kohdassa, vaikkapa jonkun talon katon yllä. Tai joku voi ottaa kännykällä kuvan Kuusta jostain tietystä paikasta. (Ehkä opettajan kännykällä, jos koulussanne on kännykkäkielto.) Kuvassa pitää näkyä Kuu sekä ympäröivää maisemaa, jonka avulla Kuulle määräytyy jokin sijainti.
Toinen havaintokerta
1. Seuraavana havaintopäivänä etsikää Kuu taivaalta uudelleen. Keskustelkaa, onko se saman näköinen kuin viimeksi. Onko se kapeampi kuin viimeksi? Kuusta voi nyt ottaa uudelleen kuvan, mutta se tulee ottaa samasta kohtaa kuin viimeksikin. Kuvassa tulee taas näkyä ympäröivää maisemaa, jotta Kuun siirtymistä voi verrata.
2. Verratkaa luokassa kahta kuvaa. Voi olla, että kännykkäkuvassa Kuun muoto ei erotu kovin hyvin, mutta kuvista selviää kyllä Kuun sijainnin muuttuminen maiseman suhteen. Se on liikkunut taivaalla vasemmalle. Tämä johtuu siitä, että Kuu kiertää Maata tuohon suuntaan – Maan pohjoisnavalta katsottuna vastapäivään. Voitte tutkia asiaa karttapallon, valonlähteen (joka esittää Aurinkoa) ja Kuuta esittävän pallon avulla.
Kuun vaiheiden tutkiminen
Jos puhtia ja intoa riittää, voitte alkaa tutkia seuraavaksi Kuun vaiheita.
Kuun vaiheet
Kuun vaiheisiin ei havaintojemme mukaan kannata käyttää mitään merkillisiä muistisääntöjä. Kuun vaiheet alkavat tuntuvat luonnollisilta, kun ymmärtää, että ne johtuvat Auringon valaisusta ja Kuun liikkeestä maapallon ympäri. Lopulta kyseessä on vain kaksi pimeää palloa ja yksi kirkas pallo, jotka liikkuvat toistensa suhteen.
Muistisääntöjen sijaan oppilaiden kannattaa tehdä itse havaintoja taivaalta, ja tutkia, miten tikun nokassa pidetyn pallon pinta näyttää erilaiselta, kun sen kanssa pyörii kirkkaan valon edessä. Kuun vaiheet alkavat tällöin tuntua loogisilta, eikä niitä tarvitse yrittää opetella ulkoa.
Kuu näyttää joka päivä vähän erilaiselta. Tämä johtuu kahdesta asiasta.
1. Aurinko valaisee Kuun pinnasta aina puolet. Kun katsomme Kuuta taivaalla, näemme Kuusta vain sen valaistua pintaa. Maapallolla on päivä, mutta Kuussa on myös päivä. Aurinko valaisee maapalloa, ja tietenkin myös Kuuta.
2. Kuu kiertää Maata. Tästä syystä näemme eri suuruisen osuuden sen valaistusta pinnasta. Täysikuun aikaan Kuu on taivaalla vastakkaisella puolella kuin Aurinko, joten Aurinko saa valaistua koko Kuun meille näkyvän pinnan. Uudenkuun aikaan Kuu on Auringon suunnalla, eli päivätaivaalla. Aurinko valaisee Kuusta sen puolen, jota me emme näe, joten Kuuta ei näy taivaalla.
Kuun vaiheet ymmärtää helpommin, kun niitä pääsee itse tutkimaan. Tätä on helppo tutkia, jos käytössä on paperimassapallo, tikku tai kynä ja kirkas valonlähde.
Laitetaan paperimassapallo tikun tai kynän päähän. Oppilas pitää tikun nokassa olevaa palloa kädessä ja suoristaa käsivarren eteensä. Hän pyörii hitaasti itsensä ympäri vastapäivään (vasemmalle) valonlähteen edessä. Paperimassapallon pinnalla hän näkee Kuun muuttuvat vaiheet.
Oppilas on siis tässä kokeessa maapallo ja samaan aikaan maapallon pinnalla oleva ihminen, joka tutkii Kuun vaiheita. Muut oppilaat voivat seurata tilannetta vierestä. He näkevät, miten Aurinko valaisee aina Kuusta yhden puolikkaan, mutta samalla he voivat nähdä, miten tilanne näyttää erilaiselta Kuu-palloa pitelevän oppilaan mielestä. Muutkin oppilaat voivat päästä pitelemään Kuu-palloa.
Valonlähde kannattaa sijoittaa tässä korkeammalle kuin mitä oppilaat ovat pitkiä, ja Kuu-palloa kannattaa pitää kädessä korkeammalla kuin oma pää on. Näin ei aiheudu ylimääräisiä kuun- ja auringonpimennyksiä! Pimennyksiä ei tapahdo joka kuukausi, sillä Kuu kiertää Maata vähän kaltevalla radalla. Yleensä se menee taivaalla Auringon yli tai ali, ja maapallon varjon yli tai ali. Mutta toisinaan se voi peittää Auringon taakseen, jolloin tapahtuu auringinpimennys, tai joutua maapallon varjoon, jolloin tapahtuu kuunpimennys.
Seuraava kuva näyttää, miltä eri Kuun vaiheet näyttävät maapallolta, ja niiden yläpuolella se, miten Kuu sijaitsee avaruudessa suhteessa maapalloon ja Aurinkoon. (Auringon, Maapallon ja Kuun keskinäiset etäisyydet eivät ole mittakaavassa: Kuu on paljon kauempana maapallosta, ja Maa ja Kuu paljon kauempana Auringosta. Aurinko on myös paljon Maata suurempi.)
Kuva osoittaa, miten Aurinko valaisee aina puolta Kuun pinnasta, ja Kuun vaiheet riippuvat siitä, miten suuren osan Kuun valaistusta pinnasta voimme maapallolta nähdä.
(Klikkaa kuva tästä isommaksi. Kuva: Nasa / JPL-Caltech / Ursa)
Kuun vaiheet ovat:
- uusikuu, kun Kuu on taivaalla Auringon suunnalla, eikä siitä näy mitään.
- nuori sirppi (tai kasvava sirppi), kun Kuu on kapea sirppi, ja iltataivaalla auringonlaskun suunnalla. Se laskee pian Auringon perässä.
- puolikuu (tai ensimmäinen neljännes), kun Kuu näyttää puolikkaalta ja on taivaalla keskipäivästä keskiyöhön.
- kasvava kuperakuu (tai mykevä Kuu), kun Kuu on pullea ja on taivaalla iltapäivästä ja aamuyöhön.
- täysikuu, kun Kuu on taivaalla auringonlaskusta auringonnousuun.
- vähenevä kuperakuu (tai mykevä Kuu), kun kuu on pullea ja on taivaalla illasta aamuun.
- puolikuu (tai viimeinen neljännes), kun Kuu näyttää puolikkaalta ja on taivaalla keskiyöstä keskipäivään.
- vanha sirppi (tai vähenevä sirppi), kun Kuu on kapea sirppi, se näkyy aamutaivaalla auringonnousun suunnalla. Se kulkee päivätaivaan poikki Auringon edellä, ja jos sirppi on hyvin kapea, sitä on vaikeaa erottaa päivätaivaan kirkkaudesta.
- uusikuu, kun Kuu on taivaalla Auringon suunnalla, eikä siitä näy mitään.
Seuraavassa videossa Kuun kiertoliike Maan ympäri on näytetty avaruudesta käsin. Nyt Maan ja Kuun koot ja Kuun etäisyys Maasta ovat oikeassa mittasuhteessa. Aurinko on videossa vasemmalla, niin kaukana, että se ei näy – vain sen kirkkaus valaisee Maata ja Kuuta.
Video näyttää, miksi jokaisen täysikuun aikana ei tapahdu kuunpimennystä, eikä jokaisen uudenkuun aikana tapahtu auringonpimennystä. Kuu nimittäin liikkuu hieman kaltevalla radalla, joten yleensä se kulkee taivaalla Auringon ylä- tai alapuolelta, ja toisaalta Maan avaruuteen heittämän varjon ylä- tai alapuolelta. Koska rata kiertyy hitaasti, joskus Kuu onnistuu peittämään Auringon, tai ajautumaan Maan varjoon. Tällöin nähdään auringon- ja/tai kuunpimennys. Video päättyy tällaiseen kuunpimennystilanteeseen.
Kuun liikkeet
Kuu liikkuu taivaalla vähän hämmentävällä tavalla. Aamutaivaalla klo 10 näkyvä Kuu liikkuu aamun mittaan taivaalla oikealle ja laskee suunnilleen lännen suuntaan.
Silti seuraavana aamuna klo 10 Kuu näkyy taivaalla enemmän vasemmalla kuin edellisenä päivänä. Ja taas se liikkuu aamun mittaan taivaalla oikealle, kunnes laskee suunnilleen lännen suuntaan.
Kuu siis liikkuu taivaalla sekä vasemmalle että oikealle, sekä itään että länteen.
Tämä johtuu siitä, että maapallo pyörii itsensä ympäri nopeammin kuin Kuu kiertää Maata.
Aamuinen Kuun liikkuminen taivaalla oikealle johtuu maapallon pyörimisestä itsensä ympäri. Mutta Kuun liike Maan ympäri tulee nähtäväksi siinä, miten seuraavana aamuna Kuu näkyy enemmän vasemmalla kuin edellisenä päivänä. Tämä liike taas johtuu Kuun kiertoliikkeestä maapallon ympäri.
Kuu ei tietenkään liiku taivaalla hyppäyksittäin, vaan tasaisella nopeudella. Jos Kuuta katsotaan yöllä, se liikkuu taivaalla vasemmalle tähtien suhteen tunnin aikana suunnilleen oman läpimittansa verran. Samaan aikaan Kuu ja sen ohittamat tähdet kuitenkin kiertyvät oikealle, kohti länttä, koska maapallo pyörii.
