Komeetta ISON ohitti Auringon 28.11. ja himmeni ohituksessa radikaalisti. Sen havaitseminen paljain silmin ei tule onnistumaan jatkossakaan. Ursa ei enää seuraa aktiivisesti komeetan tilannetta.

ISONin näkymisestä on julkaistu Ursan tiedote 15.11.

ESAn SOHO-satelliitin ISON-seurantasivu.

5.12. klo 9.25 Sivun päivitykset lakkaavat

ISON-komeetan kirkkauden dramaattisesta laskusta johtuen Ursa ei enää seuraa aktiivisesti komeetan tilannetta. Tätä sivua ei enää päivitetä.

3.12. klo 9.20 ISON ei tule enää näkymään paljain silmin

ISON on kirkkaudeltaan enää noin 8 magnitudia, suunnilleen yhtä kirkas kuin Neptunus-planeetta. Kokeneet tähtivalokuvaajat voivat saada ikuistettua sen aamutaivaalla joulukuun alkupuolella, mutta paljain silmin havaittavaa komeettaa ISONista ei ole enää kehittymässä.

ISONin kohtalokkaaksi koituneen Auringon ohituksen näkee kokonaisuudessaan Nasan julkaisemassa animaatiossa, joka on koostettu Nasan ja ESAn SOHO-luotaimen ottamista kuvista.

1.12. klo 23.30 ISON pois SOHO-luotaimen kuvista

Komeetta ISON siirtyi SOHO-aurinkoluotaimen LASCO C3 -kameran näkökentästä. Komeetta näkyy heikentyneenä nyt STEREO-luotaimen HI1 Ahead -kamerassa.

30.11. klo 23.05 Yllätysten komeetta – ISON hiipuu taas

Komeetta ISONin kohdalla yllätykset eivät lopu.  Viimeisen vuorokauden aikana komeetan kirkkaus on laskenut aluksi melko tasaisesti, kuten voisi olettaa komeetan etääntyessä Auringosta. Viimeisen puolen vuorokauden aikana kirkkaus on kuitenkin pudonnut dramaattisesti ja komeetan pää on muuttunut  diffuusimmaksi ja heikommaksi. Tarkoittaako tämä sitä, että komeetta on hajoamassa lopullisesti, sitä on vaikea sanoa, sillä ISON on yllättänyt useita kertoja.  Hiipuminen ei lupaa kuitenkaan hyvää vielä parikymmentä tuntia aiemmin tehdyille veikkauksille sen visuaalisesta näkymisestä.

ISON katsoaa pian SOHO-luotaimen LASCO C3 -kameran näkyvistä ja seurantaa täytyy jatkaa muiden aurinkoluotainten instrumenteilla.

Komeetan arvellaan saavuttaneen ennen periheliä noin –2,5 mahgnitudin kirkkauden, mutta arviot lähiohituksen jälkeen vaihtelevat välillä 2–3 mag.

30.11. klo 1.20 ISON näyttää melko kirkkaalta

Lähiohitusta seuraavana päivänä ISON-komeetta on näyttänyt SOHO-luotaimen kuvissa melko kirkkaalta ja elinvoimaiselta. Komeetan kirkkaasta päästä erkanevat himmeät pöly- ja kaasupyrstöt kahteen eri suuntaan.

Asiantuntijat ovat hyvin varovaisia arvioissaan, mutta tähtivalokuvaaja Babak Tafreshi veikkaa SpaceWeather.com-sivuston uutisessa, että komeetta saattaa parin päivän kuluessa tulla näkyviin paljain silminkin. Mikään vuosisadan komeetta se ei kuitenkaan olisi.

Suomesta aamuhämärän taivas on paras komeetan metsästämiseen, koska kohde näkyy Auringosta ylöspäin. Komeetta näkyy myös iltataivaalla, mutta oikealle yläviistoon laskevan Auringon suunnasta. Aluksi komeetta on hyvin matalalla ja sitä voi yrittää vain muutamia kymmeniä minuutteja auringonlaskun jälkeen tai ennen auringonnousua.  ISON tuskin näyttää silmiinpistävältä ja kiikari on suositeltava väline havaintoyrityksille.

Iltataivaalla on syytä olla sekoittamatta komeettaa planeetta Venukseen, joka näkyy matalalla etelän ja lounaan välillä Auringon ja komeetan laskiessa lounaaseen. Venus on myös selvästi kirkkaammpi kohde.

29.11. klo 7.45 ISON selviytyi ohituksesta - kirkkaus kuitenkin kärsi

Vastoin odotuksia ISONin ydin näyttää selviytyneen Auringon ohituksestaan ja pyrstö on selvästi muodostumassa uudelleen. Vielä on kuitenkin mahdotonta sanoa, yltääkö se kirkkautensa puolesta enää havaittavaksi enää edes kiikareilla.

Karl Battams pitää ISONCampaign.org-sivuston blogissaan todennäköisimpänä selityksenä havainnoille seuraavaa: ISONin ytimestä lohkeili palasia ennen ohitusta. Lähimmässä ohituksessaan ydin menetti pyrstönsä kokonaan. Lopulta ydin selvisi pienentyneenä ja alkoi muodostaa sekä kaasu- että pölypyrstöä uudelleen.

Tuoreimmat kuvat komeetasta näkee ESAn SOHO-seurantasivulta.

29.11. klo 2.25 ISONin selviytymisen aste on vielä epäselvä

ESAn SOHO-luotaimen LASCO C2 -instrumentin kuva-animaatiossa näkyy, että ohituksen jälkeen komeetan rippeet ovat kirkkautensa puolesta merkittävästi himmeämmät kuin ennen ohitusta. Himmeneminen alkaa jo ennen radan Aurinkoa lähintä pistettä. Myös Nasan STEREO Ahead -luotain näyttää kuva-animaatiossa kirkkauden suuren muutoksen.

ISON-kampanjaa koordinoiva Karl Battams kertoo olevansa yllättynyt siitä, että jäänteet ovat hänen odotuksiaan vastoin hieman kirkastuneet.

Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, onko kyseessä vain joukko himmentyviä ytimen murusia vai onko niiden joukossa vielä tarpeeksi iso palanen kunnollisen pyrstön kasvattamiseksi uudelleen.

SOHO-luotaimen laajemman kuvakentän LASCO C3-instrumentti antanee perjantaiaamuna lisätietoa siitä, kehittyykö ISONille enää kunnollista pyrstöä.

29.11. klo 0.55 Komeetta näkyy edelleen

ISON ilmestyi lähiohituksen jälkeen näkyviin, mutta varsin hiipuneena. Pöly- ja kaasupyrstöt näkyvät edelleen.  Paikoin arvellaan, että kyseessä voisivat olla komeetan ytimen jäänteet.

28.11. klo 23.19 Komeetan pyrstö kehittyy uudelleen

Tultuaan näkyviin Auringon läheisyydestä ISON-komeetalle näyttää kehittyvän pyrstöä uudelleen. Nyt molemmat pyrstöt näkyvät selvemmin erillään. Kaasupyrstö puskee poispäin Auringosta ja pölypyrstö jää jälkeen. Myös komeetan pää näyttää kirkastuneen.  Lähitunnit näyttävät mihin kehitys jatkuu, hiipuuko komeetta vai jatkaako matkaansa.

28.11. klo 22.54 ISON ei sittenkään hajonnut

Viimeisimmissä SOHO-luotaimen kuvissa komeetta näyttää sittenkin säilyneen ehjänä, mahdollisesti jonkun verran himmeämpänä.  Lähitunnit näyttävät, miten komeetta kehittyy lähiohituksen jälkeen.

28.11. klo 22.15 ISON näyttää hajonneen - mitään tuskin näkyy taivaalla

Tuoreimpien luotainhavaintojen mukaan ISONin ydin näyttää hajoneen katastrofaalisesti jo ennen lähintä ohitusta. SDO-satelliitin kuvissa ei näy merkkiäkään komeetasta. Myös isoncampaign.org-sivuston Karl Battams pitää Twitter-viesteissään tuhoutumista lähes varmana.

Näin ollen ei ole odotettavissa, että komeetasta olisi näkyvissä enää mitään taivaalla lähipäivinä. Komeetat ovat aina arvaamattomia ja etenkin auringonhipojien kirkkautta on lähes mahdotonta ennustaa.

27.11. klo 23.15 ISONin Aurinko-ohitusta voi seurata lähes suorana netissä

Komeetta ISON käy lähimmillään Aurinkoa torstaina 28. marraskuuta kello 20.25 Suomen aikaa. Etenkin tätä hetkeä edeltävät ja sen jälkeiset tunnit ovat mielenkiintoisia, sillä komeetan ytimen mahdollinen hajoaminen on todennäköisesti silloin nähtävissä Aurinkoa tutkivien luotainten ja satelliittien tuoreissa kuvissa.

Tuorein kuva ISONista on saatavilla ESAn SOHO-luotaimen LASCO-instrumentin sivuilla. ESAlla on myös erillinen ISONin seurantasivu, jolle kootaan myös animaatioita viimeisimmistä kuvista.

Torstaina ISONia pääsee tarkastelemaan myös Nasan SDO-satelliitin seurantasivulla. SDO tarjoaa SOHOa tarkempia ja nopeammin päivittyviä havaintoja, mutta sen näkökenttä ei ulotu yhtä kauas ja siksi SDO-kuvia on nähtävissä vain torstaina ja perjantai-aamuna Suomen aikaa.

Tuoreimmat sanalliset analyysit ISONista löytyvät ISONin havaintokampanjan päivityssivulta.

27.11. klo 10.30 ISON lähestyy Aurinkoa

ISONin spektrissä havaittiin tiistaina muutoksia, joiden pelättiin merkitsevän sitä, että komeetan ydin on hajonnut. SOHO-satelliitin tuoreissa kuvissa ISON näyttää kuitenkin edelleen ehjältä. Se kiitää juuri nyt radallaan noin 441 000 kilometrin tuntinopeudella kohti Aurinkoa, ja sen nopeus kiihtyy jatkuvasti. ISON on radallaan lähinnä Aurinkoa huomenna 28.11. noin kello 20.25 Suomen aikaa.

23.11. klo 13.00 ISON näkyy satelliiteissa

Marraskuun 22. päivän havainnoissa komeetan kirkkaus oli noin 3,5–4,0 magnitudia eli hiukan korjattuja ennusteita kirkkaampana. Lähipäivät näyttävät, miten kirkkaaksi päädytään. Viime päivien kirkastumiset kertovat mahdollisista muutoksista komeetan ytimessä.

Komeetta on enää alle 20 asteen päässä Auringosta ja huonosti näkyvissä Suomessa. Se on maanantaiaamuna kuutisen astetta aamuhämärässä näkyvien Merkurius- ja Saturnus-planeettojen alapuolella hyvin lähellä horisonttia. Ulkomailla komeettaa on vielä saatu kuviin.

ISON-komeettaa on voitu seurata jo tovin aikaa Aurinkoa tutkivilla satelliiteilla. STEREO-satelliitin kuvista on julkaistu video, jossa ISON ja komeetta Encke lähestyvät Aurinkoa ja reagoivat aurinkotuuleen. Nasan sivuilla julkaistusta kaaviosta selviää, että komeetta on nähtävissä STEREOn eri instrumenttien koko ohituksen ajan ja sen jälkeenkin. SOHO-tekokuun kameroihin ISON ilmestyy 27.11.

21.11. klo 23.35 ISON lähestyy Aurinkoa

ISON on nyt enää reilun 20 asteen päästä Auringosta eli voimakkaassa aamuhämärässä. Viimeisen puolentoista vuorokauden aikana komeetan kirkkausarviot ovat vaihdelleet välillä 3,8–5,0 magnitudia. Hämärätaivaalta kirkkauden arvioiminen on jo hankalaa.

21.11. klo 23.00 ISON nyt Ursan tähtikartassa

ISON-komeetta on nyt merkitty myös Ursan tähtikarttaan.

21.11. klo 7.30 ISONin paikka taivaalla löytyy helpoimmin nettisovelluksella

Kirkastumisestaan huolimatta ISONin näkyvyysmahdollisuudet heikkenevät nopeasti, koska komeetta tulee taivaalla lähelle Aurinkoa. Myös ytimen ympärillä näkyvää komaa paljon himmeämpi pyrstö tulee lähipäivinä vaikeaksi havaita.

ISONin paikkaa aurinkokunnassa ja taivaalla voi tarkastella helposti Solarsystemscope-sivustolta. Näkymän tähtikarttaa vasten saa valittua "switch to Earth"-napista vasemmasta yläkulmasta. Oman sijainnin ja halutun kellonajan voi syöttää oikeasta yläkulmasta. Alla olevasta aikajanasta voi puolestaan säätää päivämäärää.

20.11. klo 11.01 Komeetta on kirkastunut jälleen

19.11. tapahtunut purkaus ISONissa on nostanut sen kirkkauden jo lähelle magnitudia 4. Se olisi teoriassa havaittavissa paljain silmin aamutaivaalta. Komeetta on kuitenkin jo niin lähellä Aurinkoa, että komeetan noustessa horisontin yläpuolelle taivas on jo alkanut vaaleta.

18.11. klo 10.56 Viikonlopun harrastajakuvia

Suomalaiset harrastajat ovat kuvanneet viikonlopun aikana runsaasti ISON-komeettaa. Visuaalisesti kohde näkyi kiikarilla aika vaatimattomasti. Kukaan ei Suomessa ole vielä raportoinut nähneensä komeettaa paljain silmin.

18.11. klo 10.08 ISONille on kasvanut pitkä pyrstö

Komeetan pyrstö on venähtänyt tuoreiden pitkällä valotuksella otettujen valokuvien mukaan noin seitsemän asteen pituiseksi. Tämä vastaa noin 14 täysikuun leveyttä taivaalla.  Visuaalihavainnoissa pyrstö on vielä vaatimaton.

16.11. klo 12.20 ISON kirkastuu nopeasti

Edellisen vuorokauden havainnoissa komeetan kirkkaudeksi on arvioitu 5,0–5,5 magnitudia, kirkkaimmat arviot jopa 5 magnitudin paremmalle puolelle. Kiikarilla ja kaukoputkella komeetalla on havaittu vajaan asteen pituinen pyrstö.

15.11. klo 14.13 Komeetta on nähty paljain silmin muualla maailmalla

Marraskuun 14. ja 15.11. välisenä yönä kokeneet havaitsijat maailmalla ovat jo nähneet komeetan paljain silmin hämäräntaivaalta. Kirkkaus on noin 5,5–6,0 magnitudia.

15.11. klo 7.51 ISON on kirkastunut

ISONissa on tapahtunut purkaus, joka on nostanut sen kirkkautta selvästi. Jos kirkkaus jatkaa kasvua, komeetasta saattaa kehittyä paljain silmin havaittava kohde jo tämän viikon aikana.

14.11. klo 18.00 Seurantasivu on avattu

Seurantasivu on nyt avattu. Päivityksiä tulee, mikäli komeetan tilanteessa tapahtuu muutoksia. Verkkoon ladattuja valokuvia komeetasta voi katsella Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelusta.