15.4.2026

Lyridien tähdenlentoparven meteoreja näkyy erityisesti ensi viikolla, joskin harvakseltaan. Parvi on aktiivinen 14.–30.4. ja parasta havaintoaika on keskiviikon 22.4 iltayö. Suhteellisen vaatimaton lyridit on kevään viimeinen tähdenlentoparvi Suomessa, sillä yöt muuttuvat yhä valoisemmiksi kesää kohti mentäessä. 

Lyridien tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä etelämpänä Suomessa ollaan, sillä pohjoisessa ei tule enää öisin kunnolla pimeää. Kasvava Kuu häiritsee lyridihavaintoja valollaan tänä vuonna. 

Eniten tähdenlentoja näkyy iltayöllä 22.4. ja havainnot kannattaa aloittaa klo 23 jälkeen. Parhaimmillaan maksimiyönä voi Etelä-Suomessa nähdä muutaman lyridin tunnissa. Parvi on siis varsin vaatimaton, etenkin Kuun verottaessa kirkkaudellaan himmeimpien tähdenlentojen näkymistä.

Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät tulevan Lyyran tähtikuvion suunnalta. Lyyran sijaintia ei kuitenkaan tarvitse tietää, sillä tähdenlennot leviävät sieltä ympäri taivasta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ennättää nähdä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Pää kannattaa kääntää siten, että läntisellä taivaalla oleva Kuu ei osu näkökenttään, tai varjostaa silmiä sen loisteelta esimerkiksi kädellä.

Toistuva ilmiö

Lyridien emokappale on komeetta C/1861 G1 (Thatcher), joka kiertää Auringon kerran 415 vuodessa. Se palaa seuraavan kerran aurinkokunnan sisäosiin 250 vuoden kuluttua. 

Säännölliset meteoriparvet kuten Lyridit johtuvat komeetanydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri. Mikäli maapallon rata avaruudessa kulkee läheltä tällaista materiaalivanaa, osa tästä materiasta voi ajautua Maan ilmakehään. Tästä syystä tähdenlentoparvet sattuvat aina samaan aikaan vuotta.

Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa.

Lyridien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja, eli tulipalloja. Lyrideihin ei kuitenkaan yleensä liity suurempia kappaleita, jotka voisivat pudota meteoriitteina Maan pinnalle asti.

Lyridit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä tahansa yönä.

[Korjaus 15.4.2026 klo 11.40: Korjattu ingressissä parven nimi Lyridit muotoon lyridit, parven nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.]

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Lyridien tähdenlentoparveen kuuluva meteori kuvattuna Ruskolla 23.4.2023. (Kuva © Mikko Peussa, käyttöoikeus vain tämän uutisen yhteydessä. Kuvaajan nimi mainittava.) jpg

Lisätietoja:

Anne Liljeström
Tiedottaja / asiantuntija
09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi