11.3.2013

Komeetta C/2011 L4 (PanSTARRS) näkyy Suomessa parhaiten maalis-huhtikuun vaihteessa. Sen voi kuitenkin löytää iltahämärän taivaalta jo maaliskuun 15.-20. päivien tienoilla. Komeetta näkyy maaliskuussa myös paljain silmin, mutta siitä saa eniten irti kiikarilla tai kaukoputkella.

Komeetta on noussut jo Suomen taivaalle. Se näkyy nyt vaalealla läntisellä taivaalla auringonlaskun jälkeen. Huhtikuuta kohti mentäessä PanSTARRS näkyy yhä korkeammalla ja pimeämmällä taivaalla. Samalla komeetta kuitenkin liikkuu kauemmas Auringosta, mikä johtaa sen himmenemiseen.

"Maaliskuun puolivälissä komeetta näkynee melko helpostikin paljain silmin", arvioi aktiivitähtiharrastaja Veikko Mäkelä Ursan Kuu, planeetat ja komeetat -jaostosta. "Kuun lopulla ja huhtikuun alkupuolella komeetta vaatii paljain silmin näkyäkseen jo pimeän yötaivaan ja hyvät havainto-olosuhteet. Kiikareilla komeetta näkyy joka tapauksessa paremmin."

Pyrstötähteä voi havaita kiikareiden tai kaukoputken avulla toukokuulle asti, jolloin kesää kohti vaalenevat yöt alkavat häiritä sen havaitsemista.

Komeetta kulkee Kaloista Kassiopeiaan

PanSTARRS näkyy maaliskuussa iltataivaalla lännen ja luoteen välillä ja siirtyy huhtikuussa luoteen ja pohjoisen välille. Komeetta liikkuu Kalojen, Andromedan ja Kassiopeian tähdistöissä. Pyrstötähteä kannattaa lähteä väijymään pian auringonlaskun jälkeen, jolloin se on taivaalla korkeimmillaan. Ensimmäiset tähdet syttyvät taivaalle noin tunnin kuluttua auringonlaskusta. Illan edetessä komeetta laskee kohti horisonttia.

Havaintopaikka kannattaa valita esimerkiksi mäen huipulta siten, että komeetansuuntaiseen horisonttiin on esteetön näkyvyys. Havainnot on hyvä tehdä kaukana asutuksesta, jolloin valosaasteesta on vähemmän haittaa. Pilvet saattavat haitata komeetan havaitsemista.

Vieraita aurinkokunnan laidalta

Komeetat ovat vesijäästä, jäätyneestä kaasusta sekä pölystä muodostuneita kappaleita, jotka ovat aurinkokunnan muodostumisesta ylijäänyttä materiaalia. Ne viihtyvät pääasiassa aurinkokunnan ulko-osissa, mutta osa niistä ajautuu toisinaan radalle, joka vie ne kohti sisempää aurinkokuntaa.

Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, se lämpenee ja alkaa haihtua avaruuteen. Haihtuvat kaasut kasvattavat komeetan ympärille huntumaisen koman. Haihtuva pöly ja kaasu muodostavat sille kaksi erillistä pyrstöä. Sähköisesti varautuneista hiukkasista muodostunut kaasupyrstö osoittaa aina poispäin Auringosta. Myös pölypyrstö osoittaa pääasiassa poispäin Auringosta, mutta on hiukan kaartunut komeetan tulosuuntaan.

PanSTARRS oli radallaan lähimpänä Maata maaliskuun 5. päivä. Se oli tällöin meistä hiukan kauempana kuin Aurinko, eli komeetasta ei ole maapallolle mitään vaaraa. Lähimmän ohituksen Auringon kanssa komeetta teki 10. maaliskuuta. Tämän jälkeen se on aloittanut paluumatkan kohti aurinkokunnan ulko-osia. PanSTARSS ei ole jaksollinen komeetta, eli se ei tule todennäköisesti koskaan palaamaan aurinkokunnan sisäosiin.

Loppuvuonna odotetaan huippukirkasta komeettaa

Himmeitä, kaukoputkella tai kiikarilla näkyviä komeettoja on Suomen taivaalla useita kymmeniä joka vuosi. Paljain silmin juuri ja juuri havaittavia pyrstötähtiä saadaan ihailla noin puolentoista vuoden välein. Todella näyttäviä komeettoja nähdään noin kerran kymmenessä vuodessa.

Sellainen saattaa saapua taivaalle myös tämän vuoden lopulla, kun komeetta C/2012 S1 (ISON) kipuaa taivaalle marras-joulukuun vaihteessa. Sillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä poikkeuksellisen kirkkaaksi pyrstötähdeksi, mikäli se selviää lähiohituksestaan Auringon kanssa. ISON saattaa kilpailla kirkkaudessa jopa täysikuun kanssa.

Materiaalia tiedotusvälineiden vapaaseen käyttöön

Kuvat © Ursa / Veikko Mäkelä

Kuva 1. Komeetan summittainen sijainti maaliskuussa horisontin lähellä (pdf) väri / mv
Komeetan sijainti tunti auringonlaskun jälkeen Helsingin horisontissa. Kuvaan on merkitty tähdet, jotka tulevat ensimmäisinä näkyviin auringonlaskun jälkeen. Illan edetessä komeetta laskee kohti horisonttia.

Kuva 2. Komeetan liike tähtikuvioiden joukossa kevään aikana (pdf) väri / mv
Kuvaan ei ole merkitty horisonttia tai ilmansuuntia, sillä tähtitaivaan asento muuttuu yön aikana sekä kevään edetessä.

Lisätietoja

Anne Liljeström, Ursan tiedottaja
puh. 09 6840 4010
anne.liljestrom@ursa.fi