Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Äänestyksen toisen vaiheen aiemmalla kierroksella Ursan äänestykseen osallistuneet henkilöt valitsivat jatkoon viisiplaneettaisen tähtijärjestelmän 55 Cancrin.

55 Cancri on noin 41 valovuoden päässä sijaitseva kaksoistähti, jonka osapuolet kiertävät toisiaan yli 1000 AU:n (1 AU = Maan ja Auringon välinen etäisyys) päässä toisistaan. Nyt nimettävää A-tähteä kiertää viisi planeettaa. Tähti on oranssi kääpiötähti, jonka spektriluokka on K0V. Se on hiukan Aurinkoa kevyempi ja himmeämpi.

Planeetoista sisin, 55 Cancri e, kiertää tähden vain noin 18 tunnissa.  Planeetan päiväpuolen pintalämpötilan arvioidaan olevan noin 2000 astetta. Se on tähteä kiertävistä planeetoista kevyin, ja vastaa massaltaan noin kahdeksaa ja halkaisijaltaan noin kahta maapalloa. Se lasketaan massansa puolesta niin kutsuttujen supermaapallojen luokkaan. On esitetty, että 55 Cancri e saattaisi olla tyypiltään hiiliplaneetta. Hiiliplaneettoja voi teorian mukaan syntyä, kun planeetalla on runsaasti hiiltä, mutta vähän happea. On esitetty myös, että tällaisen planeetan kuori muodostuisi grafiitista, jonka alin kerros saattaa olla timanttimuodossa, mikäli paine on riittävän korkea.

Toisiksi lähinnä tähteään kiertää 55 Cancri b, jonka ratakierrokseen kuluu 14,65 Maan vuorokautta. Se on tyypiltään kuuma jupiter eli kaasuplaneetta, joka kiertää hyvin lähellä tähteään. Se oli löytyessään vuonna 1996 neljäs tavallisen tähden ympäriltä löytynyt eksoplaneetta. Sen kaasukehästä on onnistuttu havaitsemaan vetyä.

55 Cancri c on planeetoista etäisyysjärjestyksessä kolmas ja kiertää tähden ympäri 44,34 Maan vuorokaudessa. Se on edelleen lähempänä tähteään kuin Merkurius kiertää Aurinkoa ja vastaa massaltaan reilua puolikasta Saturnusta tai noin kolmea Neptunusta. Se on siis tyypiltään kaasuplaneetta.

55 Cancri f kiertää tähteä hiukan etäisemmällä radalla kuin Venus Aurinkoa. Se oli ensimmäinen löydetty eksoplaneetta, jonka havaittiin kiertävän kokonaan tähtensä elämänvyöhykkeen sisällä, siis etäisyydellä, jossa vesi voisi esiintyä nestemäisenä. Planeetan ominaisuudet tunnetaan huonommin kuin järjestelmän muiden planeettojen, ja sille on saatu määritettyä vain minimimassa. Se on siis kaasuplaneetta ja vähintään samaa kokoluokkaa kuin planeetta c.

Järjestelmän suurin planeetta 55 Cancri d kiertää tähteä suunnilleen samalla etäisyydellä kuin Jupiter kiertää Aurinkoa. Sen rata on hyvin soikea, jopa soikeampi kuin Pluton aurinkokunnassa. Myös tämän planeetan massa tunnetaan huonosti, ja sen tiedetään vastaavan massaltaan vähintään 3,84 Jupiteria. Se on siis tyypiltään kaasuplaneetta.

55 Cancrin planeettojen tarkemmat ominaisuudet on listattu alla olevassa taulukossa.

Järjestelmän kuvaus kilpailun virallisilla sivuilla (mukana animaatio järjestelmän planeettojen suhteellisesta rataliikkeestä)

Lisätietoa äänestyksestä

Äänestyslomake

Tähden / Planeetan tieteellinen nimi Planeetan massa
Jupiterin massoina
Planeetan massa
Maan massoina
Kiertoaika (Maan päiviä) Planeetan etäisyys tähdestään
(Maan etäisyys Auringosta = 1)
Tähdistö Näkyykö tähdistö Suomesta?
55 Cancri
55 Cancri b 0.8 254.3 14.65 0.1134 Krapu kyllä
55 Cancri c 0.17 53.7 44.34 0.2403 Krapu kyllä
55 Cancri d 3.84 1218.9 5218.0 5.76 Krapu kyllä
55 Cancri e 0.03 8.3 0.74 0.0156 Krapu kyllä
55 Cancri f 0.14 45.8 260.7 0.781 Krapu kyllä