Kuvauslaitteet

<< 6.1. Yleistä valokuvaushavainnoista | Sisällysluettelo | 6.3. Kuvaaminen >>

6.2. Kuvauslaitteet

Tähtivalokuvauksessa on meteorikuvaus kaikkein yksinkertaisinta. Kamera vain suunnataan sopivaan kohtaan taivasta, suljin avataan ja odotetaan. Meteorien valokuvauksen voikin aloittaa filmijärjestelmäkameralla, jossa on aikavalotusmahdollisuus ja jossa suljin toimii ilman paristojen antamaa virtaa. Pitkien ja perättäisten valotusten aikana paristot muuten tyhjenisivät, tai hiipuisivat kylmässä. Järjestelmäkameran rungon lisäksi tarvitaan riittävän valovoimainen noin 35 tai 50 mm:n objektiivi. Tukeva jalusta, tai seurantalaite ja kameraan kiinnitettävä lankalaukaisin ovat tietysti välttämättömiä pitkien valotusten vuoksi.

Kelloa ja muistiinpanovälineitä lukuun ottamatta ei meteorikuvauksessa juuri muita välineitä tarvita. Suurin hankaluus meteoreja kuvattaessa lienee objektiivien kostuminen, tai huurtuminen. Tämän voi osaltaan välttää kuvaamalla jostakin korkealta paikalta, tai käyttämällä lämmitysvastusta objektiivin reunassa.

Kuvata voi myös jalustalla varustetulla digikameralla, kunhan siinä on mahdollisuus riittävän pitkään valotusaikaan ja automatiikka sen sallii. Kuvaaminenhan ei maksa kuin kameran kuluttaman sähkön hinnan (jos sähkölähteenä ovat akut) ja jos yhtään meteoria ei löydykään kuvatiedostoista, muistikortin voi tyhjentää ja yrittää joskus taas uudelleen.