On selkeä, pimeä yö. Kuu ei häiritse kumotuksellaan taivaan tarkkailijaa ja tähdet tuikkivat rauhallisesti. Tuskin mitään yllättävää tapahtuu. Äkkiarvaamatta taivaankannen leikkaa kirkas valojuova leimahtaen lentonsa päätteeksi kirkkaaksi kuin Venus parhaimmillaan. Tapahtuma on ohi vajaassa sekunnissa. Kyseessä oli tähdenlento, lentotähti, tai virallisemmin meteori. Vaikka kaikki tähdet ovat edelleen paikoillaan, varsin osuvasti on kansa ilmiön nimennyt.

Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa meteoreista ja Ursan meteorijaoston käyttämistä havaintomenetelmistä. Kansainvälisen meteorihavaitsijajärjestön IMO:n (International Meteor Organization) yhtenäistettyjen menetelmien tarkoituksena on saada kansainvälisesti vertailukelpoista havaintoaineistoa. Kaikki suomalaiset havainnot pyritään lähettämään havaintoarkistoon Saksaan, jossa IMO vastaa niiden tilastoimisesta ja analysoinnista. Järjestön keskeisimmistä harrastajista osa on ESA:n ja yliopistojen palveluksessa olevia eri tieteenalojen opiskelijoita tai tutkijoita.

Oppaan alkuosa on tarkoitettu visuaalisia, paljain silmin tehtäviä, meteorihavaintoja aloittelevalle harrastajalle. Loppuosassa käsitellään meteori-ilmiöitä ja niiden havaitsemiseen liittyvää teoriaa tarkemmin. Lopuksi esitellään teknisin havaintolaittein tehtäviä vaihtoehtoisia havaintomenetelmiä.

Meteorijaostossa visuaalinen havainnointi keskittyy aktiivisimpiin meteoriparviin. Runsaimmin havaintoja kertyy elokuun perseideistä, sekä jonkin verran kvadrantideistä tammikuulta ja geminideistä joulukuulta. Vuoden aikana tehokasta havaintoaikaa kertyy yhteensä noin 50 tuntia, jonka aikana havaitaan noin 1000 meteoria. Tämä on noin 1,5 % koko IMO:n havaintotunneista, mutta suhteutettuna koko maailman väestömäärään visuaalisten meteorihavaintojen määrä on keskiarvoon verraten Suomessa parikymmenkertainen. Tavallisimmin yksi havainto kestää reilun tunnin, joten lähes jokainen kertynyt havaintotunti tarkoittaa parin tunnin valvomista yössä.

Jaostolaisten kaksi havainto-asemaa tuottavat radiohavaintodataa ympärivuorokautisesti läpi vuoden ja videokuvausta tehdään pimeinä ja kirkkaina öinä jopa neljän CCD-videokameran voimin. Näistä kolme toimii tulipallokameroina ja yksi laitteisto tallentaa ja tunnistaa hieman himmeämpiäkin meteoreja IMO:n arkistoihin.

Jaostolaisilla on hyvät yhteydet niin ulkomaisiin harrastajiin kuin eri tutkimuskeskuksissa työskenteleviin ammattilaisiin. Jaoston jäsenet ovat olleet tekemässä tärkeää tutkimustyötä meteoriastronomian saralla niin teorian, kuin havaintojenkin suhteen. Jaostolaiset ovat myös osallistuneet alan konferensseihin.

Meteorien visuaalinen havaitseminen tarjoaa myös esteettisiä nautintoja. Joidenkin todella runsaiden tähdenlentoparvien aikana voidaankin yötaivaalla nähdä yksi hienoimmista luonnonnäytelmistä.

Antoisia hetkiä meteorien parissa!
Ursan meteoriryhmä