Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Sporadiset meteorit ovat tähdenlentoja, jotka eivät kuulu mihinkään tiettyyn meteoriparveen, eikä antihelion meteoreihin. Sporadisia tähdenlentoja voi nähdä joka puolella taivasta.

Suunnilleen 75 % Maahan törmäävistä meteoreista on sporadisia. Hyvissä olosuhteissa sporadisia meteoreja voi keskiverto havaitsija nähdä keskimäärin 5 -15 meteoria tunnissa vuodenajasta riippuen.

Vaikuttavimpana tekijänä on maan apeksi, eli piste jota kohti maa liikkuu kulkiessaan oman akselinsa ja auringon ympäri. Tämä piste sijaitsee tangentiaalisesti länteen maan ja auringon suhteen (eli n.90 astetta) ekliptikalla ja on korkeimmillaan aamutunteinaan - tämä on merkittävä vuorokautisessa vaihtelussa. Aamutunteina ekliptika on kevätpäiväntasauksen aikoina matalalla (Jousimiehen tähdistön tienoilla) - eli apeksi on tällöin matalimmillaan ja sporadisia meteoreja näkyy vähän, kun taasen syksyllä tilanne on päinvastainen. Syy, miksi meteoreja tulee apeksista on yksinkertainen. Maan liikkuessa eteenpäin maahan törmää meteoroideja edestäpäin huomattavasti enemmän kuin maapallon "sivuille" - tai kulkusuunnan mukaisesti, tällöin kappaleen nopeus tulee olla yli maan kiertonopeuden auringon ympäri (30km/s.).

Ekliptikalla on muitakin vaikuttavia tekijöitä apeksin suhteen. Ekliptikan sporadisista meteoreista on pystytty määrittelemään radiantit apeksista 90 astetta itään ja länteen eli auringosta päin tuleville ja pois meneville meteoreille. Näitä kutsutaan heliosiksi (aurinkoon päin) ja antheliosiksi (auringosta pois päin tuleviksi) meteoreiksi. Eli niiden radat ovat suunnilleen tangentiaaliset maan radan kanssa. Näiden radat ovat yleensä eksentrisiä ja niillä on pieni inklinaatio.