Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Aurinkokuntatapaaminen verkossa

Aurinkokuntapaamisen kuvakooste

Aurinkokuntapaamisen sisältöantia, Kuvalähteet: Ari Haavisto, Ari Haavisto+Tommi Ropponen, Stephen Voss, David A. Hardy/astroart.com, Matti Suhonen, Petri Kehusmaa, Arto Oksanen+Markku Nissinen, Jerry Jantunen ja Jorma Ryske.

Veikko Mäkelä:

Aurinkokuntatapaaminen 2021 toteutettiin verkkokokoontumisena. Onnistunut konsepti keräsi runsaan osallistujajoukon, ja esitelmäkattaus oli monipuolinen.

Kokonaan verkkoon

Vuosi ei riittänyt pandemian laantumiseen. Helmikuussa 2020 aurinkokuntaharrastajat kokoontuivat vielä kasvokkain Tähtikallion havaintokeskukseen kuulemaan kiinnostavia esityksiä ja tapaamaan toisiaan.  Tuosta ei mennyt kuukauttakaan, kun myös Suomi ajautui koronviruksen syövereihin ja kaikki tähtiharrastustapaamisetkin peruuntuivat vähäksi aikaa.

Nyt 12 kuukautta myöhemmin tilanne COVID-19:n suhteen ei ollut juurikaan helpompi kuin keväällä 2020, eikä kasvokkaintapaamista ollut mielekästä järjestää. Onneksi harrastusryhmien puolellakin oli alettu jo lämmetä verkkotapaamisiin ja kokemusta niiden organisoimiseen oli kertynyt.  Niinpä 12.–14.2.2021 aurinkokunnan kohteista kiinnostuneet kokoontuivat tietokoneruutujensa ääreen seuraamaan, mitä kollegoilla oli kerrottavanaan.

Teknisesti homma toteutettiin harrastuspuolella ensimmäistä kertaa Zoom-ympäristössä. Se on osoittautunut vakaaksi ja monipuoliseksi etäkokouspalveluksi. Ursa onkin hankkinut lisenssejä erityisesti harrastustoimintaa varten.  Zoomilla esitykset saatiin tallennettua ja bonuksena suoratoistettua Youtube-kanavalle.

Aurinkokuntatapaaminen 2021 organisoitiin siis kokonaan verkossa. Tähtikalliolla ei ollut ketään, toisin kuin lokakuisessa pääosin verkossa toteutuneessa kerho- ja yhdistysseminaarissa.

Yleensä ottaen pandemiasta on ollut pelkkää harmia, muttei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.  Verkkokokoontuminen mahdollisti montakin asiaa, jotka todennäköisesti eivät olisi toteutuneet pelkän livetapahtuman yhteydessä, ei edes suoratoistettuna Youtubeen, kuten normaalisti on ollut tehty. Mukaan saatiin useampi esiintyjä, jonka paikallaolo olisi ollut muuten epätodennäköistä. Lisäksi ohjelma-antia mahtui tapahtuman perjantai-iltaan ja melko tukevasti sunnuntaillekin.

Osallistujamääräkin pomppasi uusille lukemille. Kaikkiaan linjoilla roikkui viikonlopun aikana 44 harrastajaa yhtaikaisten seuraajien määrän vaihdellessa välillä 12–30. Näiden päälle oli vielä liveseuraajat Youtube-kanavalla, joita oli muutamasta 17:ään.  Jälkikäteen livetallenteiden katselijamäärää voi vain arvailla, sillä lähes jokaista niistä on aloitettu katsella yli 100 kertaa.

Monipuolinen kattaus

Tänäkin vuonna mukana tapaamisessa oli koko Ursan aurinkokuntayhteisö eli harrastusryhmät Asteroidit ja komeetat, Aurinko, Kuu ja planeetat, Meteorit sekä Tieteellinen yhteistyö. Tänä vuonna toista kertaa oli mukana myös Revontuli-ryhmä.

Yleensä osallistuvista ryhmistä vain osalla on tarjota jotain ohjelmaa. Tänä vuonna sisältöä oli poikkeuksellisesti kaikilta kuudelta ryhmältä, joiltakin useammankin esityksen verran.  Tapaamisen esitelmäkattaus muodostui monipuoliseksi. Tarjolla oli tietoa, havainto-ohjeita, tekniikkaa, havaintoja ja vähän ajankohtaisia viestintäasioitakin.

Annos kuukuvia ja erikoisrevontulia

Tapaamissa saatiin tukeva annos kuukuvausta. Ari Haavisto aloitti perjantai-iltana parin tunnin sessiolla Kuun ja planeettojen kuvaamiseen liittyvien osatekijöiden, laitteiden, ohjelmistojen ja työskentelymenetelmien, esittelyllä. Hän myös demonstroi kuvausohjelmistojen käyttöä. Esitys täydentää sitä, mitä Ari on aiemmin kirjoittanut aihepiiristä täällä Zeniitissä ja avaruus.fi-foorumilla.

Toisen mielenkiintoisen näkökulman kuukuviin tarjosi Tommi Ropponen lauantaipäivän aluksi. Hän esitteli, kuinka hyvistä kuukuvista voidaan QGIS-ohjelman ja LRO-luotaimen mittaaman korkeusmallin avulla luoda näyttäviä interaktiivisia 3D-esityksiä.  Asiasta on käyty keskustelua mm. avaruus.fi- ja Cloudy Nights -foorumeilla.

Revontuliryhmän kontribuution tapaamiselle tarjosi Emma Bruus. Revontuulidyynit ovat olleet pinnalla viime aikoina runsaastikin, mutta harrastajille on tarjolla muutamia muitakin harvinaisia revontulirakenteita, kuten SAR- ja STEVE-kaaret oheisilmiöineen. Näistä ensin mainittu on tunnettu jo pidemmän aikaa, mutta jälkimmäinen on melko uusi tuttavuus. Harvinaisten revontuli-ilmiöiden tutkimuksessa on harrastajilla myös suuri merkitys.

Marsin kuita ja lyhytesityksiä

Paula Wirtanen tarjosi lounastauon jälkeen annoksen pelkoa ja kauhua Marsista, eli katsauksen punaisen planeetan kuiden tutkimuksen ja havaitsemisen historiaan.

Lauantain loppupäivä koostuikin sitten lyhyemmistä esityksiä.  Kuultiin Jupiterin kuiden keskinäisistä ilmiöistä sekä tulevista asteroideista ja tähdenpeitoista Matti Suhosen kertomana sekä planeettavuoden 2021 näkymistä Paula Wirtasen esittelemänä. Jaakko Visuri taustoitti hiukan marraskuun 7. päivänä Ruotsissa näkynyttä tulipalloa ja siitä seurannutta meteoriittilöytöä (josta nyt tapaamisviikonlopun jälkeen on löytynyt isompikin kappale).

Markku Nissinen esitteli Holmes-komeetan pölyvanan kuvausprojektia. Vuonna 2007 komeetta 17P/Holmesissa tapahtuneen purkauksen tai räjähdyksen jäljiltä on avaruuteen muodostunut pölyvana, joka tiivistyy radan kahdessa solmupisteessä. Komeetan kiertoaika on noin 7 vuotta.

Puolen ja yhden kierroksen vanaa havaittiin vuosina 2013–2015 Australian etäobservatoriosta ja jäljempänä Suomestakin. Puolentoista kierroksen vanasta ei ole havaintoja, mutta tänä vuonna näkyvissä pitäisi olla kahden kierroksen vana. Havaintoprojektin haasteena on, että Esko Lyytinen, joka oli tulosten analysoinnin kantava voima, menehtyi viime joulukuussa.

Petri Kehusmaa esitteli Teneriffan Teide-vuorella sijaitsevaa Leibniz-instituutin aurinko-observatoriota. Petri on siirtynyt vastikään instituutin palvelukseen ja teki viime kesänä tutustumismatkan paikan päälle.  Harri Haukalta kuultiin lyhyet terveiset Europlanet Science Congressista, jonka piti olla syyskuussa Helsingissä. EPSC 2021 siirtyy verkkoon ja todennäköisesti Helsingissä nähdään livenä vasta 2024.

Havaintoja ja viestintää

Sunnuntaina oli vuorossa vielä kaksi ”kierrätysesitelmää”. Paula Wirtanen esitteli Mars-opposition havaintotuloksia ja allekirjoittanut huikeaa komeettavuotta 2020.  Vaikka kumpikin näistä esityksistä oli alkujaan pidetty jo viime vuoden puolella muissa tapaamisissa, niitä oli aika paljon rikastettu uusilla tuloksilla.

Mars-tuloksissa tarkasteltiin erityisesti eteläisen napakalotin kehitystä, joka näkyy mainiosti myös suomalaishavainnoissa.  Komeettaesitys täydentyi loppuvuoden komeetoilla, jotka täydensivät erityisen runsasta komeettavuotta.

Aurinkokuntatapaamisessa lanseerattiin myös uusi Ursan aurinkokuntayhteisön Facebook-ryhmä. Sen tarkoituksena ei ole korvata mitään viestintäkanavaa, vaan täydentää sähköpostilistoilla ja foorumilla tapahtuvaa tiedottamista ja keskustelua. Ryhmien vastuuhenkilöt pyrkivät välittämään kaikki tärkeät tiedotteet ja informaatiot myös toisille kanaville. FB-ryhmää hyödyntävät kaikki yhteisön viisi harrastusryhmää.

Onnistunut konsepti

Osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä viikonlopun antiin. Vaikka epävirallisempi keskustelu ja vuorovaikutus esitelmien välillä jäikin verkkoversiossa vähemmälle, nettikonseptissa oli omat hyvät puolensa. Toivottavasti vuonna 2022 voimme kokoontua jo kasvokkain sekä yhdistää livetapahtuman ja verkkototeutuksen hyvät puolet hybriditapahtumaksi.

Esitelmien materiaalit ovat saatavilla tapahtuman verkkosivuilla. Esitelmien tallenteet ilmestyvät Ursan tähtiharrastuksen Youtube-kanavalle, kunhan ne ehditään leikata julkaisukuntoon. Osasta esitelmiä on luvassa myöhemmin myös artikkeleita Zeniittiin.

Linkkejä

Aurinkokuntatapaaminen 2021
Ursan tähtiharrastuksen Youtube-kanava
Avaruus.fi-foorumi: Interaktiivisia yksityiskohtia Kuusta 3D:nä
Petri Kehusmaan blogi työstä Leibnitz-instituutissa
Aurinkokuntayhteisön Facebook-ryhmä

 

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *