Meteorihavainnoissa käytetyt videokamerat voi jakaa kolmeen eri luokkaan niiden herkkyyden ja hinnan mukaan.

• CCD-videokamerat (ICX429ALL 1/2" CCD) , hintaluokka 300–600 e, rajamagnitudi n. +3...+4.
• Valonvahvistinkamerat (2 ja 3-sukupolven valonvahvistimet), hintaluokka 2000–3000 e, rajamagnitudi n. +5...+7.
• EM-CCD-videokamerat, hintaluokka 5000–50000 e, rajamagnitudi n. +6...+7.

Harrastajien käytössä on esim. IMO:n videohavaintoverkossa nykyisin lähinnä CCD-videokameroita ja muutamia valonvahvistinkameroita.

Objektiiveina käytetään usein asfäärisiä nopeita auto-iris-objektiiveja, joiden F-luku on alle 1 ja kuvakentän koko väliltä 80°...30°.

Vahvistamattomien CCD-videovalvontakameroiden kuvakennotekniikan kehitys on tehnyt mahdolliseksi myös edullisemman vaihtoehdon harrastaa meteorivideokuvausta ilman kallista valonvahvistinta. Aivan samoihin herkkyyksiin ei päästä, kuin valonvahvistimella varustetussa laitteistossa, mutta lähelle sitä, ehkä noin reilun yhden magnitudin päähän. Tällainen kamera on yleensä Sonyn ICX429ALL 1/2" -CCD-kennon ympärille valmistettu korkeavahvistuksinen valovoimaisella objektiivilla varustettu mustavalko-CCD-videokamera.

Valonvahvistimella varustetussa meteorivideokamerassa on objektiivin ja videokameran välissä yleensä optisesti kytketty tehokas valonvahvistin ja videokamera kuvaa valonvahvistimen okulaarilta. Gallium-arsenidi-materiaalilla toteutetut ns. kolmannen sukupolven vahvistimet sopivat erittäin hyvin meteorien havaitsemiseen, mutta niiden hinta on melko korkea. Sopivia ovat myös toisen sukupolven valonvahvistimet, ns. mikrokanavatekniikalla (MCP) valmistetut laitteet, joskin niiden käyttöikä on lyhyempi, noin 2000 tuntia. Valonvahvistimen perään liitetyn videokameralta ei vaadita erityisen suurta herkkyyttä.

Uusinta tekniikkaa edustavilla EM-CCD ja Impactron -puolijohdeilmaisinkennoilla rakennettuja erittäin herkkiä videokameroita on jo tullut markkinoille, mutta niiden hinta on vielä vähintäänkin kymmenkertainen normaaliin CCD-videokameraan nähden. EM-CCD kameran CCD-kennolla on erityinen elektronikertojaketju, jonka läpi kennoista luetut varaustilat kuljetetaan ja jossa elektronien lukumäärää kasvatetaan ennen syöttämistä esivahvistinasteelle. Tämä metodi vähentää ns. lukukohinaa (read noise). Lisäksi näissä kameroissa myös käytetään Peltier-jäähdytystä, joka vähentää dark-current kohinaa. Tämä vähentää pidemmillä valotusajoilla (... x64 videokenttää) kohinaa, mutta se merkitys on meteorihavainnoissa vähäinen, koska liikkeentunnistuksen vuoksi valotusaikoja ei voi kasvattaa yli kahden videokentän (40 ms).