Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit
![](/typo3temp/assets/_processed_/7/b/csm_hero-1920x240_bdbcc4f7ff.jpg)
Sanasto
Meteori eli tähdenlento on meteoroidi, joka iskeytyy Maan ilmakehään. Useimmiten on kyse kooltaan yleensä hiekanjyvää pienemmästä avaruuden hiukkasesta. Meteorit ovat peräisin komeetoista, tai joskus asteroideista. Meteorit palavat keskimäärin n. 80-100 km korkeudella. Joskus ne ovat selvästi värillisiä ja muodostavat ionisaatiosta johtuvia vanoja.
Meteoriitti on avaruudesta tuleva kappale, joka palaa osin Maan ilmakehässä ja osin putoaa maanpinnalle asti. Yleensä tätä on edeltänyt kirkas tulipallo. Koostumukseltaan meteoriitit jaetaan kahteen ryhmään, kivi- ja rautameteoriitteihin.
Meteoroidi on pienkappale, joka kiertää Aurinkokunnassa, mutta törmätessään esim. Maan ilmakehään, siitä tulee meteori. Kooltaan kyseessä ovat pääasiassa sadasta mikrometristä kymmeneen metriin olevat kappaleet.
Mikrometeoroidit ovat äärimmäisen pieniä hiukkasia (ts. kosmista pölyä), jota törmää Maan ilmakehään jatkuvasti.
Radiantti eli säteilypiste on taivaankannella kuviteltu piste, josta meteoriparven meteorit näyttävät tulevan, kyse on perspektiivi-ilmiöstä. Meteoriparven radiantin voi itse määritellä kahden tai useamman nähdyn meteorin leikkauspisteen (siis ratoja seurataan taaksepäin) perusteella.
Magnitudi eli suuruusluokka on laaduton suure, joka ilmoittaa kohteen kirkkauden. Mitä himmeämpi kohde on, sitä suurempi luku on. Kirkkaimpien tähtien magnitudi on negatiivinen. Esim. Sirius -1,5 mag., Venus n. -4 mag., täysikuu n. -12 mag. Magnitudiasteikko on käänteisesti logaritminen.
Tulipallo on kirkas meteori, joka on kirkkaampi kuin -4 mag. - eli yhtä kirkas tai kirkkaampi kuin Venus kirkkaimmillaan. Tulipalloja havaitaan usein meteoriparvien yhteydessä, mutta sporadiset tulipallot ovat kuitenkin yleisempiä tilastollisesti. On laskettu, että 1500 sporadisesta yksi meteori kirkkaampi kuin -5 mag. - eli parhaimmat mahdollisuudet nähdä tulipalloja ovat aktiiviset meteoriparvet kuten perseidit tai geminidit.
ZHR eli Zenital Hourly Rate on meteoriparven aktiivisuutta kuvaava luku. Mikäli ZHR on 20, niin ideaalisissa olosuhteissa hyvä havaitsija voi nähdä zeniitissä olevasta radiantista 20 meteoria tunnissa.
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 22.7.2024 klo 23.26; Helsinki; Anonyymi
-
Tulipallo yöllä, kuin täysikuu III 3.7.2024 klo 2.15-2.16; Pyhtää; Maria Toivonen
-
Tulipallo yöllä, täysikuuta kirkkaampi III 3.7.2024 klo 2.05; Kihniö; Katariina Uusitalo
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 3.7.2024 klo 2.03; Turku; Pasi Salmi
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 22.5.2024
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 22.5.2024
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 21.5.2024
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 21.5.2024
- Vs: Asteroidi 2024 BX1, Berliinin tulipallo ja eukriitit 10.2.2024
- Meteor Activity Outlook for 20-26 July 2024 19.7.2024
- Meteor Activity Outlook for 13-19 July 2024 12.7.2024
- Meteor Activity Outlook for 6-12 July 2024 6.7.2024
- Meteor Activity Outlook for 29 June – 5 July 2024 30.6.2024
- WGN issue 52-2 24.6.2024