Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit
2.1.2. Meteorivanat
Meteoroidin taakse jäävän virtauksen sekaan sen "vanaveteen" kulkeutuu meteorista materiaa tai atomeja, joiden valoemissiot ovat pääosin kertaalleen ionisoituneiden natrium-, magnesium-, tai kalsium-atomien spektriviivaemissioita. Katuvaloista tuttu keltainen värisävy joillakin meteoreilla voi olla meteoroidiaineksen natriumista aiheutuvaa. Magnesium taas antaa meteorille kirkasta sinertävänvalkoista väriä. Tämä joskus häntää muistuttava vanailmiö on yleensä lyhytkestoinen, eli alle yhden sekunnin.
Pienen viiveen jälkeen, meteorin ehkä jo sammuttua, voidaan joskus havaita kymmeniä kilometrejä pitkä lyhytkestoinen (noin 3 s) vihertävä vana, joka syttyy hetkeksi hohtamaan himmeästi revontulista tuttua neutraalin happiatomin 558 nm:n vihreää valoa. Sen kirkkaus kasvaa reilun sekunnin aikana tyypillisesti +4 mag asti ja sammuu pehmeästi viimeistenkin virittyneiden happiatomien lopulta luovuttaessa ylimääräisen energiansa.
Vielä harvemmin saattaa nopea kirkas meteori, yleensä leonidi, tai perseidi, jättää pimeälle taivaalle pitkäkestoisen valoa hohtavan vanan, jonka valoemission spektri vaihtelee ja on meteorikohtainen, mutta yhteistä näille kuitenkin on natriumin 589 nm:n kellertävä viivaemissio, jonka lisäksi muita aallonpituuksia esiintyy epälukuinen määrä.
Meteorivanatyypeistä silmälle havaitsematon on ns. elektronivana. Kuumuuden aiheuttaman ilmakehän kaasujen ionisoitumisen irrottamat vapaat elektronit heijastavan meteorin vanasta (jossakin määrin myös meteorin etuosassa) VHF-taajuisia radioaaltoja lyhytaikaisesti vanan elektronipilven hajotessa nopeasti (dissipaatio) harvaan ilmaan ja lopulta kadotessa alemmiltakin radiotaajuuksilta ilmaisemattomiin. Näin tapahtuu ylivoimaisesti suurimalle osalla meteorivanoja, mutta tulipallon syöksyessä syvemmälle ilmakehään molekyylitiheys on jo D-kerroksessa riittävän suuri rekombinoimaan syntyneet elektronit hetkessä.
Todella suurimassainen tulipallo voi jättää valoisalle taivaalle auringonvaloa heijastavan vaalean tai tumman pölyvanan, joka voi näkyä tuntikausia. Vana voi myös olla lentokoneen jättövanan kaltainen vaalea tai kirkas auringonvaloa heijastava vana.
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
-
Meteorikuva III 17.1.2026 klo 22.02; Vaasa; Timo Alanko -
Meteorikuva III 13.1.2026 klo 21.14; Seinäjoki; Antti Tynjälä -
Meteorikuva III 13.1.2026 klo 20.28; Kangasala; Jukka Oravasaari -
Meteorikuva 12.1.2026 klo 3.29; Jyväskylä; Vesa Vasankari
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 17.1.2026 klo 23.41; Vaasa; Timo Alanko
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 14.1.2026 klo 21.00; Nurmijärvi; Jenni Raappana
-
Tulipallo yöllä, täysikuuta kirkkaampi III 14.1.2026 klo 21.00; Helsinki; Maria Hiukkamäki
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 14.1.2026 klo 21.00; Inkoo; Jouni Mehtälä
- Vs: Tapojeni orja 13.1.2026
- Vs: Tapojeni orja 11.1.2026
- Vs: Tapojeni orja 9.1.2026
- Vs: Pedersören meteoriitti? 31.12.2025
- Vs: Pedersören meteoriitti? 2.12.2025

