Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit
2.1.2. Meteorivanat
Meteoroidin taakse jäävän virtauksen sekaan sen "vanaveteen" kulkeutuu meteorista materiaa tai atomeja, joiden valoemissiot ovat pääosin kertaalleen ionisoituneiden natrium-, magnesium-, tai kalsium-atomien spektriviivaemissioita. Katuvaloista tuttu keltainen värisävy joillakin meteoreilla voi olla meteoroidiaineksen natriumista aiheutuvaa. Magnesium taas antaa meteorille kirkasta sinertävänvalkoista väriä. Tämä joskus häntää muistuttava vanailmiö on yleensä lyhytkestoinen, eli alle yhden sekunnin.
Pienen viiveen jälkeen, meteorin ehkä jo sammuttua, voidaan joskus havaita kymmeniä kilometrejä pitkä lyhytkestoinen (noin 3 s) vihertävä vana, joka syttyy hetkeksi hohtamaan himmeästi revontulista tuttua neutraalin happiatomin 558 nm:n vihreää valoa. Sen kirkkaus kasvaa reilun sekunnin aikana tyypillisesti +4 mag asti ja sammuu pehmeästi viimeistenkin virittyneiden happiatomien lopulta luovuttaessa ylimääräisen energiansa.
Vielä harvemmin saattaa nopea kirkas meteori, yleensä leonidi, tai perseidi, jättää pimeälle taivaalle pitkäkestoisen valoa hohtavan vanan, jonka valoemission spektri vaihtelee ja on meteorikohtainen, mutta yhteistä näille kuitenkin on natriumin 589 nm:n kellertävä viivaemissio, jonka lisäksi muita aallonpituuksia esiintyy epälukuinen määrä.
Meteorivanatyypeistä silmälle havaitsematon on ns. elektronivana. Kuumuuden aiheuttaman ilmakehän kaasujen ionisoitumisen irrottamat vapaat elektronit heijastavan meteorin vanasta (jossakin määrin myös meteorin etuosassa) VHF-taajuisia radioaaltoja lyhytaikaisesti vanan elektronipilven hajotessa nopeasti (dissipaatio) harvaan ilmaan ja lopulta kadotessa alemmiltakin radiotaajuuksilta ilmaisemattomiin. Näin tapahtuu ylivoimaisesti suurimalle osalla meteorivanoja, mutta tulipallon syöksyessä syvemmälle ilmakehään molekyylitiheys on jo D-kerroksessa riittävän suuri rekombinoimaan syntyneet elektronit hetkessä.
Todella suurimassainen tulipallo voi jättää valoisalle taivaalle auringonvaloa heijastavan vaalean tai tumman pölyvanan, joka voi näkyä tuntikausia. Vana voi myös olla lentokoneen jättövanan kaltainen vaalea tai kirkas auringonvaloa heijastava vana.
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
-
Meteorikuva III 2.12.2025 klo 3.18; Koski Tl; Jari Nuutinen
-
Meteorikuva II 2.12.2025 klo 3.18-3.18; Inkoo; Jouni Mehtälä -
Meteorikuva III 30.11.2025 klo 7.39; Vaasa; Timo Alanko -
Meteorikuva III 30.11.2025 klo 6.59; Jyväskylä; Petri Tikkanen
-
Tulipallo yöllä, kuin Aurinko III 2.12.2025 klo 0.50; Lohja, Virkkala; Henry Matias Andersson
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 30.11.2025 klo 6.58; Turku; Mikko Peussa -
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 30.11.2025 klo 6.58; Seinäjoki; Marko Myllyniemi -
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 30.11.2025 klo 6.58; Vaasa; Timo Alanko
- Vs: Pedersören meteoriitti? 2.12.2025
- Vs: Pedersören meteoriitti? 1.12.2025
- Vs: pedersören meteöriitti? 1.12.2025
- Pedersören meteoriitti? 1.12.2025
- Vs: Purulammen meteoriitti? Hirvensalmella 6.11.2025
- WGN issue 53-5 – October 2025 1.12.2025
- Meteor Activity Outlook for 29 November – 5 December 2025 29.11.2025
- Meteor Activity Outlook for 22-28 November 2025 21.11.2025
- Meteor Activity Outlook for 15-21 November 2025 15.11.2025
- Meteor Activity Outlook for 8-14 November 2025 7.11.2025

