Yleista tulipallohavainnoista

<< 3.3. Havaintolomakkeen täyttöohje | Sisällysluettelo | 4.2. Tavallinen tulipallohavaintolomake >>

4.1. Yleistä tulipallohavainnoista

Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetatkin. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään hypersoonisella nopeudella, ilma sen edessä kuumenee äkillisesti ja kuluttaa avaruuden sirusen olemattomaksi – prosessia kutsutaan ablaatioksi. Tästähän on ollut puhetta jo luvussa I.

Useimmat meteoroidit eivät siis ole pientä hiekanmurusta suurempia. Kookkaampia siruja, tai kappaleita osuu ilmakehään harvakseltaan ja vielä harvemmin meteorihavaitsija niitä näkee havaitessaan. Meteorin kirkkaus on riippuvainen sen massasta ja varsinkin nopeudesta. Kookkaan meteoroidin palaminen ilmakehässä havaitaan poikkeuksellisen kirkkaana meteorina; tulipallona. Tulipalloksi luokitellaan Venusta kirkkaammat meteorit (magnitudi –4 tai kirkkaampi).

Todennäköisyys, että havaitsija juuri tietyn havaintorupeaman aikana havaitsee kirkkaan tulipallon, on melko pieni. On laskettu, että 1500 sporadisesta (vastaa ~150 havaintotuntia) meteorista yksi on kirkkaampi kuin –5 magnitudia ja 20000 sporadisesta (vastaa ~2000 havaintotuntia) vain yksi on kirkkaampi kuin –8 magnitudia. Silti ei-harrastajien tekemiä havaintoja kirkkaistakin tulipalloista tippuu säännöllisesti meteorijaostoon.

Kirkas yötaivaalla kiitävä tulipallo on hämmästyttävä näky. Joskus tulipallo voi lentonsa lopussa hajota kappaleisiin ja väri voi vaihdella puhtaan valkoisesta tummanpunaiseen. Usein jää näkyviin vana, jonka voi joskus havaita jopa pari minuuttia tulipallon näkymisen jälkeen. Tavallisesti vana on näkyvissä vain muutaman sekunnin. Jonkin ajan kuluttua tulipallon näkymisestä voi kuulua myös ukkosen kaltaista vaimeaa jyminää, joka kertoo tulipallon tulleen syvälle ilmakehään. Tulipallon näkymisen ja mahdollisen äänen välinen aika olisi hyvä laskea samaan tapaan, kuin ukkosella salamaniskun etäisyyttä mitatessa, eli katsoa aikaa kellosta ja kuunnella pari minuuttia.

Havainnoissa on ensisijaisen tärkeää määrittää tarkasti tulipallon syttymis- ja sammumispiste tähtien suhteen ja vaikkapa piirtää lentorata tähtikartalle. Jos esimerkiksi kaksi, riittävän kaukana toisistaan olevat havaitsijat saavat saman tulipallon syttymis- ja sammumispisteet tarkasti määritettyä, voidaan tehdä laskelmia tähdenlennon radasta ja syttymis- ja sammumiskorkeudesta. Myös tulipallon kirkkaus tulee määrittää mahdollisimman tarkasti. Merkille kannattaa panna erikoispiirteitä, kuten esim. väri, vanan kesto, tai kirkkauden vaihtelut lennon aikana. Suotavaa on tehdä havaintolomakkeelle myös sanallinen kertomus tulipallon lentovaiheista, piirros tapahtumasta on niin ikään tervetullut. Havaintolomakkeen muut kohdat, kuten havaitsijan nimi, havaintopaikan koordinaatit ja etenkin havainnon tarkka aika, tulee merkitä tarkasti.

Meteorijaoston kotisivun kautta pääsee täyttämään WWW-tulipallolomakkeen, jolla tulipallohavainnon voi lähettää tulipallo-työryhmälle sähköisessä muodossa.

Meteorijaostoon tulleet tulipallohavainnot lähetetään edelleen Saksaan International Meteor Organization eli IMO:n Fireball Data Centeriin (FIDAC). FIDAC kerää havainnot ympäri maailmaa.