Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä Tähtiharrastuspäivän yönä 27./28.9.2025? Tähtikuvioita, planeettoja, satelliitteja sekä tähdenlentoja! Revontuliakin saattaa näkyä, jos olosuhteet ovat niiden kannalta otolliset. Tältä sivulta löydät tähtikartan ja vinkit kohteiden etsimiseen.

Yötaivas näyttää upeimmalta, kun havaintopaikka on mahdollisimman pimeä. Jos et tunne lähiseudultasi hyviä pimeitä paikkoja, Taivaanvahdin havaintopaikkakartta voi auttaa. Koeta löytää paikka, jossa lähistöllä on mahdollisimman vähän katulamppuja.

Voimakas pilvipeite estää taivaan tarkkailun. Sääennusteen voit katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Ajankohta on otollista revontulien näkymiselle myös maan eteläosissa, mutta niiden näkymistä on vaikeaa ennustaa tarkasti. Kannattaa tutustua Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteeseen. Se päivittyy Tähtiharrastuspäivän osalta jo perjantaina 26.9.

Aurinko laskee koko maassa noin klo 19. Taivas alkaa olla havaintojen kannalta riittävän pimeä noin puolitoista, kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen, mutta jo hieman vaaleammaltakin taivaalta voi tarkkailla kirkkaimpia tähtiä.

Tarkastele 27.9. iltataivasta Ursan tähtikartasta. Voit muuttaa kellonaikaa ja havaintopaikkaa sivun alaoikealla olevista kuvakkeista!

Lataa Ursan maksuton tähtikartta kännykkääsi

Koko maassa tulee syyskuussa pitkän kesän jälkeen jo niin pimeää, että tähtitaivas esittäytyy koko loistossaan.

Auringon laskettua taivas alkaa tummua hitaasti, ja ensimmäisenä taivaalle syttyvät kirkkaimmat tähdet. Niistä kolme muodostaa selvän kolmion korkealle taivaalle. Kyseessä on Kesäkolmiona tunnettu näky.

Kesäkolmio ei ole varsinainen tähdistö, vaan se on kolmen tähdistön (Kotka, Joutsen ja Lyyra) kirkkaimpien tähtien muodostama kolmio. Se on taivaalla korkealla etelässä iltakahdeksan aikoihin. Etelähorisonttia kohti osoittaa kolmion kärki, jonka tähti on Kotkan tähtikuvion Altair. Siitä ylöspäin oikealla on Lyyran Vega, ja vasemmalla Joutsenen Deneb.

Pohjoisen ja koillisen suunnalla loistaa Ajomiehen tähdistön kirkas Capella-tähti, ja lännessä iltaruskon taivaalla Karhunvartijan tähdistön Arcturus.

Hiljalleen taivaalta alkaa erottua lisää tähtiä. Tutuimmista tähtikuvioista iltayön taivaalla ovat kauhamainen Otava (joka on osa Ison karhun tähtikuviota) korkealla luoteessa ja W-kirjaimen muotoinen Kassiopeia liki taivaanlaella koillisessa.

Koillisesta nousee illan ja yön mittaan Seulasten eli Plejadien tähtijoukon pieni ja tiivis tähtirypäs, joka näkyy Kuun vasemmalla puolella. Seulaset on täynnä hyvin nuoria, yhdessä syntyneitä tähtiä, jotka ovat edelleen lähellä toisiaan. Vuosimiljoonien saatossa ne hajautuvat omille teilleen Linnunrataan.

Kymmenen maissa koillisesta nousee Härän tähdistön punertava Aldebaran, ja puolenyön jälkeen taivaalle alkaa kiivetä Orion. Talviselta iltataivaalta tuttu, muodoltaan tiimalasimainen Orion on matalalla idän ja kaakon välillä aamukolmelta.

Pohjantähti on aina pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla, eikä se näytä liikkuvan siellä yön mittaan. Jollet ole koskaan etsinyt sitä taivaalta, voit tehdä sen Ursan koululaisohjeiden avulla!

Tähtikuvioiden tunnistamisessa voi käyttää apuna tähtikarttaa, Ursan planisfääriä (jos sellainen löytyy) tai Ursan mobiilitähtikarttaa.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Mikäli havaintopaikalla ovat riittävän pimeää, sieltä voi koettaa nähdä myös kotigalaksimme Linnunradan. Tähtiharrastuspäivän yönä 2025 Kuu ei häiritse Linnunradan havaitsemista kirkkaudellaan.

Linnunrata on kiekkomainen spiraaligalaksi, ja aurinkokunta sijaitsee sen kiekon sisällä. Voimme siis nähdä tämän kiekon ympäröivän meitä taivaalla. Pohjoiselta pallonpuoliskolta ei näy Linnunradan kirkkaimpien keskusalueiden suuntaan, mutta melko lähelle. Galaksin meistä katsottuna kirkkaimmat alueet ovat elokuun lopun iltana etelän ja lounaan suunnalla ja galaksin vyö kohoaa sieltä kohti taivaanlakea, kulkee sen kautta ja laskee himmeänä toiselle puolelle taivasta.

Linnunrata näyttää himmeästi hohtavalta vyöltä, ja himmeä hohde on peräisin galaksin kiekon sisältämistä tähdistä. Pimeillä paikoilla Linnunrata näyttää kirkkaammalta, ja siitä voi erottaa tummempia alueita, jotka johtuvat kiekossa olevista suurista pölypilvistä. Niiden alueella tapahtuu vilkasta tähtien muodostumista.

Siinä missä Linnunrata on helppo nähdä kuuttomana yönä erämaassa, asutuilla alueilla katuvalojen lomasta sitä on mahdotonta nähdä. Kannattaa siis etsiä mahdollisimman pimeä havaintopaikka. Hyviä paikkoja on listattuna Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdin pimeiden paikkojen kartalle. Jos tiedät lisää hyviä, julkisia havaintopaikkoja, voit ilmoittaa ne kartalle!

Linnunrata on Suomesta katsottuna parhaimmillaan syksyllä, sillä se kohoaa korkealle taivaalla. Linnunrata kulkee taivaalla Kilven, Kotkan, Nuolen, Ketun, Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian ja Perseuksen tähdistöjen kautta. Jos taivaalta löytää Kesäkolmion muodon, sen kaksi tähteä, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair sijaitsevat Linnunradan alueella. Kassiopeian W-muodon tunnistaa myös moni.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta