Arkisto
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- kesäkuu 2023
- huhtikuu 2023
- helmikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- elokuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- tammikuu 2020
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- kesäkuu 2019
- huhtikuu 2019
- tammikuu 2019
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- elokuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
- lokakuu 2016
- elokuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- toukokuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
Onko kiertoradalla pian neljä avaruusasemaa? Tilaa tarvitaan turisteille ja tietokonesaleille.
Kiina laukaisi torstaina 29.4. aamulla avaruuteen uuden avaruusasemansa ensimmäisen moduulin. Se toimii keskuksena suurelle kiinalaiselle avaruusasemalle, Tianhelle.
Kyseessä on jo kolmas Kiinan avaruusasema, sillä tätä ennen kiertoradalla on ollut jo kaksi Tiangong-asemaa: ensimmäinen laukaistiin vuonna 2011 ja sen seuraaja Tiangong 2 2016. Näiden kahden aseman avulla on valmistauduttu isomman aseman tekemiseen, ja kiinalaisavaruuslentäjät ovat työskennelleet asemilla pisimmillään noin kuukauden ajan.
Myös nyt kolme taikonauttia valmistautuu nousemaan uudelle avaruusasemalle. Näillä näkymin heidän lentonsa tapahtuu kesäkuussa, ja se katkaisee jo kuuden vuoden ajan jatkuneen hiljaiselon kiinalaisten avaruuslentäjien lennoissa. Edellisen kerran Kiina lähetti ihmisiä avaruuteen vuonna 2016.
Tilanne avaruusasemien suhteen on muutenkin kiinnostava, sillä näillä näkymin niitä on lähdössä avaruuteen useita lähivuosina. Eri vaiheissa olevia suunnitelmia on kymmenkunta, mutta tuskinpa neljää enempää nähdään ihan pikaisesti.
Tosin neljäkin on jo aika paljon, ja niitä kannattaa tutkailla tarkemmin. Niinpä tässä tulee pieni päivitys siihen, mitä tällä avaruusasema-alalla oikein on tapahtumassa.
Kansainvälinen avaruusasema ISS
Maata on kiertänyt jo yli 20 vuoden ajan Kansainvälinen avaruusasema, ISS eli International Space Station, jonka tekemisessä ovat olleet mukana Yhdysvallat, Venäjä, Eurooppa, Kanada ja Japani.
Huhtikuun lopussa siellä oli vipinää, kun paikalla oli peräti 11 avaruuslentäjää: kaksi SpaceX:n Dragon-aluksilla sinne saapunutta nelihenkistä miehistöä ja yksi Sojuz-miehistö. Kyseessä oli suurin väkimäärä asemalla sitten avaruussukkula-aikojen, jolloin parhaimmillaan ryhmäkuvissa leijui 13 henkilöä.
Nyt kun Nasa ja länsimaat voivat käyttää omaa avaruusalustaan (ja toivottavasti pian myös Boeingin avaruusalusta), on aseman käyttö lisääntynyt huomattavasti. Kolmihenkisten miehistöjen sijaan astronautteja voi olla neljä, ja lentoja tullaan pian tekemään perinteisen noin kolmen kuukauden välein tapahtuvan kierron lisäksi muulloinkin.
Puolet aseman asukkaista vaihdetaan kolmen kuukauden välein, eli avaruuslentäjät ovat normaalisti avaruudessa noin puoli vuotta kerrallaan. Pian kuitenkin asemalle mennään myös lyhyemmille keikoille – tähän mennessä näitä noin viikon kestäneitä pikavisiittejä on tehty vain Sojuz-alusten vaihdon yhteydessä, ei varta vasten.
Venäläiset ovat hieman nyreissään nykytilanteesta, koska iso osa Venäjän avaruusohjelman tuloista on kadonnut. Läntisten avaruuslentäjien kuljetuspalvelu on ollut heille tuottoisaa toimintaa, ja sillä on rahoitettu myös heidän omien kosmonauttiensakin lentoja. Niinpä Venäjä on jo nyt supistanut toimintaansa avaruusasemalla siten, että sikäläiset miehistöt ovat asemalla pääasiassa pitämässä sen venäläisosaa toimintakunnossa. Kosmonautteja on myös avaruudessa vähemmän.
Venäläinen avaruusasema?
Aivan kokonaan läntiset tilauslennot eivät vielä loppuneet, sillä viimeisimmällä Sojuz-lennolla oli mukana vielä yksi Nasan astronautti, Mark Vande Hei, mutta tämän jälkeen listalla on vain venäläisiä – sekä mahdollisia avaruusturisteja, mutta heidänkin lennättämisessä SpaceX on vetänyt pitemmän korren.
Samalla myös poliittiset paineet länsimaiden kanssa tehtävän tiiviin avaruusyhteistyön päättämiseen ovat kasvaneet Venäjällä. Itänaapurimme on uhkaillut jo jonkin aikaa oman osansa irrottamisella avaruusasemasta. Se voisi muodostaa ytimen uudelle venäläiselle avaruusasemalle.
Venäjän avaruushallinto Roskosmos on esitellyt suunnitelmiaan ainakin venäläisille avaruusharrastajille. Esillä on ollut myös ”uuden avaruusaseman” ensimmäinen moduuli, NEM.
Venäjä aikoo kuitenkin liittää ensin Kansainvälisen aseman omaan osaansa ensi kesänä uuden moduulin, pitkään viivästyneen tutkimuslaboratorion. Myös tätä Nauka-moduulia voitaisiin myös myöhemmin käyttää uudessa, mahdollisessa asemassa. Uusi moduuli onkin tarpeen, sillä alkuperäisissä avaruusaseman venäläisosissa, keskusmoduuli Zarjassa ja huoltomoduuli Zvezdassa, on yhä enemmän vikoja ja pieniä vuotoja.
Ilman Kremlistä tulevaa suurta lisäpanostusta ei uusi avaruusasema kuitenaan toteudu, joten Venäjä jatkanee Kansainvälisellä avaruusasemalla ja haaveilee paluusta samanlaiseksi avaruuden suurvallaksi kuin se oli aikanaan.
Kaupallinen avaruusasema on enää ajan kysymys
Myös Yhdysvalloissa on suunnitelmia uusien avaruusasemien tekemisestä, tosin kaupallisin perustein. Pisimmällä olevan Axiom-yhtiön tarkoituksena on liittää ensin avaruusasemaan oma moduulinsa ja käyttää sitä myöhemmin oman, erillisen avaruusaseman siemenenä.
Uudet avaruusasemat voisivat toimia kaupallisin perustein tutkimuslaboratorioina tai tehtaina, mutta lisäksi usein ehdotellaan niiden käyttämistä avaruusturistien hotelleina.
Tuorein ajatus on käyttää avaruusasemia datakeskuksina. Satelliitit keräävät koko ajan enemmän ja enemmän tietoa, ja sen käsittely paikan päällä avaruudessa vähentäisi tiedonsiirtotarvetta. Lisäksi avaruudessa voitaisiin käyttää ilmaista aurinkovoimaa.
Kun Starlinkin ja muiden avaruudessa olevien, ennen kaikkea nettiyhteyksiä varten perustettujen tietoliikennesateliittikonstellaatioiden suosio kasvaa, olisi kätevää pitää netin solmukohtia avaruudessa. Tieto liikkuisi nopeammin ja ympäristökin kiittäisi, kun energiasyöpöt serverit sekä tietolinkit eivät olisi maapallolla.
Yllättävin avaruudessa olevia datakeskuksia puoltava syy on tietoturva. Kaikki yhteydet sisään ja ulos voidaan tarpeen tullen katkaista, ja normaalioloissa tietovirtojen seuranta on helppoa. Myös taivaalliseen tietokonesaliin hiippailevat kutsumattomat vierailijat olisivat todennäköisesti hyvin harvinaisia.
Voi olla, että pelkästään tästä syystä avaruuteen lähetetään uusia avaruusasemia useitakin lähivuosina. Tosin on mahdollista, että ihmisiä ei paljoa tarvita niiden ylläpitoon.
Se, mitä Kansainväliselle avaruusasemalle tapahtuu, ei ole vielä tiedossa. Nykyisen suunnitelman mukaan ISS-avaruusasema jäisi toimettomaksi vuoden 2025 jälkeen. Joko sen ylläpito annetaan kaupalliselle toimijalle tai se sysätään syöksymään alas ja tuhoutumaan Tyynen valtameren eteläosien päällä.
Taivaallinen palatsi rakenteilla
Kirjoitin jo vuoden alussa Kiinan uudesta avaruusasemasta, ja nyt sen rakentaminen on siis alkanut. Siinä missä aikaisemmat kaksi Tiangong-asemaa olivat väliaikaisia, liitetään tähän nyt Maata kiertävään moduuliin myöhemmin ainakin kolme laajennusosaa.
Lopulta asema on kooltaan ja ulkonäöltään vähän kuin ammoinen venäläisasema Mir.
Tämä nyt laukaistu Tianhe on sen keskusmoduuli, missä ovat asuintilat taikonauteille sekä kaikki tarvittava avaruusaseman toiminnoille: asennonsäätö, aurinkopaneelit sekä sähkönjakelujärjestelmät, tietoliikenne ja rakettimoottorit, joilla voidaan hallita aseman ratakorkeutta. Se on varsin suuri, sillä sen pituuus on noin 16 metriä halkaisija yli neljä.
Telakointiportteja on kuusi, joten niitä riittää hyvin vieraileville avaruusaluksille ja suunnitteilla oleville laajennusosille.
Laboratoriomoduulit Wentian ja Mengtian liitetään asemaan vuonna 2022 sekä avaruusteleskoopin sisältävä osa nimeltä Xuntian myöhemmin.
Aseman sisälle pääsee vierailemaan tässä kiinnostavassa VR-sivustossa.
Kiinassa on 18 taikonauttia valmistautumassa avaruusasemalennoille, ja heistä ensimmäiset laukaistaan todennäköisesti kesäkuussa matkaan. Heidän tehtävänään on ottaa asema käyttöön ja valmistella sitä ensi vuonna tapahtuviin uusien moduulien liittämisiin.
Kun ensimmäiset lennot kestäisivät varmaankin kuukauden päivät, voisivat taikonautit olla lopulta valmiilla asemalla useampia kuukausia kerrallaan samaan tapaan kuin avaruuslentäjät nyt ovat Kansainvälisellä avaruusasemalla.
Kiinnostavan lisänsä Kiinan avaruusasemahankkeeseen tuo Venäjän ja Kiinan mahdollinen tuleva yhteistyö. Maat kertoivat suunnittelevansa yhdessä kuuaseman perustamista, ja huhujen mukaan Venäjä ehdotti kiinalaisten avaruusaseman radan muuttamista sellaiseksi, että Kansainvälisessä avaruusasemassa olevat venäläismoduulit voitaisiin siirtää osaksi kiinalaisasemaa. Kiina ei innostunut tästä, mutta on tarjonnut yhteistyötä aseman käytössä.
Kiina on tosin tehnyt saman tarjouksen myös muille maille, ja täällä Euroopassa mietitään asiaa. Euroopan avaruusjärjestö on pitänyt suhteita auki Kiinaan ja muutamat eurooppalaiset astronautit ovat käyneetkin tutustumassa paikkoihin Kiinassa.
Eurooppa on valitettavasti täysin kansainvälisen yhteistyön varassa avaruusasemahasuunnitelmissa sekä ihmisten lähettämisessä avaruuteen, myös pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka täälläkin olisi kaikki tarvittava tekniikka (suurin osa Kansainvälisen avaruusaseman moduuleista on eurooppalaista tekoa), ei ESA eivätkä avaruusalan yrityksetkään ole toistaiseksi innostuneet asiasta.
Jos Eurooppa haluaa olla vakavasti otettava avaruustoimija tulevaisuudessakin, kenties olisi hyvä pohtia näitäkin asioita.
