Arkisto
- kesäkuu 2023
- huhtikuu 2023
- helmikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- elokuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- tammikuu 2020
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- kesäkuu 2019
- huhtikuu 2019
- tammikuu 2019
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- elokuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
- lokakuu 2016
- elokuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- toukokuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
Viikko komeettarekan matkassa
Viikko sitten perjantaina Vaasasta startannut Rosetta-lentoa sekä pyrstötähtiä esittelevä Komeettarekka on ennättänyt jo ajamaan Norjaan ja sieltä edelleen Ruotsin puolelle. Takana on jo liki 2500 kilometriä maantietä ja kuusi näyttelypäivää neljällä paikkakunnalla. Noin 3600 henkilöä on vieraillut jo rekassa ja ensi viikon aikana tämäkin luku todennäköisesti rikotaan, sillä edessä on muun muassa kaksi vuorokautta Göteborgin kuuluisilla (ja suosituilla) tiedefestivaaleilla.
Matka alkoi siis Vaastasta vapun jälkeisenä päivänä, jolloin sää oli aurinkoinen, mutta viileä. Omalaatuinen vierailija Vaasan torilla herätti huomiota ja päivän aikana sisällä rekassa oli jatkuva pieni vipinä sekä paikoitelleen jopa ruuhkaa.
Seuraavana päivänä Oulussa saatiin kyytiin myös kuivajäätä, joten ohjelmassa oli lennon ja luotaimien selittämisen lisäksi muun maussa komeettaydinten kokkausta. Myös paikalla olleet Ilmatieteen laitoksen edustajat Maria Komu sekä Tiera Laitinen innostuivat tästä ja päivän aikana koko jäävarasto muuttui omalaatuisiksi, jäisiksi likaisiksi lumipalloiksi, jotka – ihme kyllä – muistuttivat paljon komeettaytimiä.
Oulussa Tiedekeskus Tietomaan pihalla parkissa ollut rekka oli suuren osan päivästä täpösen täynnä, sillä edellisenä päivänä avattu dinosaurusnäyttely veti osaltaan väkeä (etenkin lapsiperheitä) paikalle.
Niin Vaasassa kuin Oulussakin muutamat lapset toivat komeetan pinnalle omatekemiään laskeutujia. Näistä kaksi erottui selvästi parhaimmiksi: Veera Ylipullin taidokkaasti tekemä laskeutuja olisi ehdottomasti voittanut, mikäli kriteerinä olisi ollut taiteellisuus ja hienosti tehtyjen yksityiskohtien rikkaus, mutta Luukas Oikarisen, Aarne Hervan ja Nooa Hervan ”UnUn-Tehoraketti” vei lopulta voiton tieteellisteknisillä yksityiskohdillaan. Poikien laskeutujassa oli käänneltävät rakettimoottorit, laskeutumismittari, näytteenottoputki sekä selvästi pohdittu lentoprofiili. Siinä missä Veeran laskeutujan laskuvarjo vei siltä pisteitä, sai poikakolmikko puolestaan väkevää kritiikkiä runsaasta epätieteellisen putkiteipin käytöstä. Kaikki neljä kisaajaa saivat lahjaksi avaruustavaroilla lastatun ESA-repun.
Kunhan rekka palaa Suomeen 19.5. alkaa Suomen laskeutujakilpailun toinen osa, jonka palkintoina on jälleen reppuja.
Sunnuntaina 4.5. Komeettarekka ajoi Ruotsin halki Norjaan ja saapui kauniin ilta-auringon paisteessa parkkiin Trondheimin teknillisen yliopiston pihalle. Maanantaina paikalla oli kokonainen seminaari opiskelijoille avaruusaiheista ja etenkin Rosetta-lennosta. Päävieraaksi oli saapunut lennon tiedejohtaja (ja Rosetta-hankkeen eräs isä) Gerhard Schwehm. Hän vieraili luonnollisesti useampaankin kertaan rekassa ja vastaili siellä kysymyksiin.
Norjalaiset oppaat toivottivat ESAn maskotin Paxin tervetulleeksi rekkaan Oslossa.
Tiistaina iltapäivällä rekka jätti hyvästit Trondheimille ja jatkoi huikeiden maisemien läpi kohti Osloa. Matkalla sää muuttui aurinkoisesta, mutta kylmästä, sateiseksi, pilviseksi ja hyvin koleaksi. Kun keskiviikkona ovet avautuivat Oslon yliopiston Blindernin kampuksen keskusaukiolla, satoi taivaalta vettä, tosin sisällä rekassa sateensuojassa toiminta jatkui normaalisti – säästä piittaamattomat norjalaiset kävivät paikalla innokkaasti ja päivästä tuli kiertueen toistaiseksi toiseksi vilkkain. Osa-ansio tästä lankeaa samaan aikaan pidetylle avaruusesitelmäsarjalle, missä mukana oli Norjan tunnetuimmat avaruustietäjät. Rekka piti oviaan auki aina klo 20 saakka.
Komeettaydinten kokkaus osoittautui Oslossakin hyvin suosituksi ja kuivajäätä kannettiin päivän kuluessa rekkaan lisää läheisestä kemianlaboratoriosta. Norjan kansallisen avaruuskeskuksen Marianne Møen hyrisi rekassa paitsi viileydestä, niin myös tyytyväisyydestä, sillä keskus, kuten Rosetta-lentokaan, ei ole saanut yhtä paljon julkisuutta pitkään aikaan.
Torstaina rekka oli tarkoitus laittaa säppiin klo 14, sillä edessä oli pitkä ajo Ruotsin puolelle Borlängeen. Aikainen sulkeminen osoittautui kuitenkin erittäin hankalaksi, sillä hieman hiljaisen aamupäivän jälkeen opiskelijat heräsivät ja saapuivat joukolla iltapäivällä paikalle. Oslon viimeinen komeettaydin valmistettiin noin 20 minuuttia virallisen sulkemisajan jälkeen, jolloin paikalla olleet kävijät ohjattiin kohteliaan päättäväisesti ulos ja rekka laitettiin ajokuntoon.
Nyt edessä on viikko Ruotsissa ja Tanskassa, ennen kuin Komeettarekka saapuu sunnuntaiksi 18.5. Turkuun. Suomen kiertueen päätapahtuma on maanantaina 19.5., jolloin rekka on Helsingissä Narinkkatorilla. Helsinkiin saapuu tuolloin myös ESAn Rosetta-asiantuntija Mark McCaughrean, joka pitää yleisöesitelmän klo 17:15 alkaen Helsingin Yliopiston Porthania-rakennuksen salissa PIII.
Rekka viipyy Helsingissä vielä 20.5., minkä jälkeen se jatkaa Lahteen, Tampereelle, Jyväskylään sekä lopulta Seinäjoelle, joissa kaikissa paikoissa se viipyy yhden päivän. Näin ollen kiertue päättyy 24.5. Seinäjoella, missä rekka on parkissa Kauppatorilla.
Lisää kuvia ja tunnelmia kiertueelta on osoitteissa twitter.com/ESA_Rosetta, #rosettatour ja Rosetta-lennon Facebook-sivulla.