Arkisto
- tammikuu 2022
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- tammikuu 2020
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- kesäkuu 2019
- huhtikuu 2019
- tammikuu 2019
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- elokuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
- lokakuu 2016
- elokuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- toukokuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
Nasa vastaan SpaceX – onko tässä nykyajan avaruuskilpailu?
Vastaus heti alkuun kiireisille: vastaus otsikon kysymykseen on kyllä, mutta myös ei. Tai oikeastaan kumpaakin, mutta enemmänkin kyllä.
Valitettavasti vastaus vaatii hieman enemmän selitystä.
Tuorein tapaus on tältä viikolta, kun avaruusyhtiö SpaceX ilmoitti johtajaperustajansa Elon Muskin suulla maanantaina illalla Suomen aikaa lähettävänsä ensi vuoden lopussa kaksi avaruusturistia noin viikon kestävälle matkalle Kuun ympäri.
Ilmoitus tuli selvästi yllätyksenä myös Nasalle, joka suunnittelee tekevänsä ensimmäisen miehitetyn kuulennon uudella Orion-aluksellaan vasta vuonna 2021.
Nasan visiossa yksityiset yhtiöt voivat kyllä hoitaa avaruusliikennettä omilla aluksillaan Maan lähellä, mutta kauempana vastuun lennoista kantaisi Nasa pitkään ja hartaasti tehdyllä, mutta silti hyvin perinteisellä Orionilla.
Avaruusjärjestö julkaisikin tiistaina kommentin, jota voi tulkita kahdella tapaa: se kannustaa kaupallisia toimijoita kurottamaan korkeammalle, mutta samalla se kehottaa SpaceX-yhtiötä keskittymään olennaiseen, eli astronauttien avaruusasemalle ja takaisin kuljettamiseen sopivan aluksen kehittämiseen.
Yleistäen Nasa kehuu yritteliästä teiniä, mutta kehottaa pysymään pois omalta tontiltaan. Maailmanmahtavaa avaruusjärjestöä varmasti kismittää kovasti se, että SpaceX on tuottanut sille viime aikoina useita pahoja arvovaltatappioita.
Ensinnäkin SpaceX, avaruudesta(kin) innostuneen miljardöörin perustama pikkufirma tuli kuin tyhjästä vuonna 2002 ja alkoi nakertaa Nasan ja perinteisten ilmailu- ja avaruusyhtiöiden yhteistyökuviota. Etenkin Boeing ja Lockheed-Martin ovat edelleen hieman pallo hukassa sen suhteen, mitä SpaceX:n ja sen hankkeiden kanssa tulisi tehdä.
Toiseksi yhtiö ilmoitti alkavansa tekemään laukaisun jälkeen alas laskeutuvia raketteja ja leikkaavansa dramaattisesti avaruuteen lentämisen hintaa.
Kolmanneksi SpaceX ilmoitti lähettävänsä Dragon-aluksensa Marsiin nopeammin kuin Nasa pystyy lähettämään sinne luotaimia.
Neljänneksi Elon Musk julkisti viime vuonna massiivisen suunnitelmansa Marsin asuttamisesta. Sen mukaan yhtiön suuret avaruusalukset suuntaisivat punaiselle planeetalle samaan aikaan kun Nasan astronautit olisivat vielä hädin tuskin Kuuta katselemassa.
Ja nyt viidenneksi Musk on lähettämässä Dragonin miehitetyn version Kuuta kiertämään olennaisesti Nasan ja ESAn lentoa nopeammin. Turistit olisivat kiertäneet Dragonilla Kuun ennen kuin Orionin miehittämätön koelento olisi edes päässyt matkaan.
Viime vuosina Nasa on tiedottanut pienistäkin Orion-aluksen ja sen SLS-kantoraketin edistysaskelista suurina hyppäyksinä eteenpäin, maalannut visioita tulevista huikeista avaruuslennoista ja koettanut häivyttää aikataulun taustalle. Tässä valossa Nasa on saanut koko ajan takkiinsa, kun SpaceX on kertonut uusista tekemisistään.
Lista on hengästyttävä, mutta heti kannattaa muistaa se, että SpaceX ei ole toistaiseksi tehnyt miehitettyjen avaruuslentojen alalla muuta kuin lähettänyt miehittämättömiä aluksia avaruusasemalle, kehittänyt sen miehitettyä versiota kulisseissa ja soittanut suuta.
Dragon-aluksen miehitetty versio, Dragon 2, lentää vasta kauniissa kuvissa. Se on edelleen kehitteillä, eikä sitä ole kunnolla testattu. Falcon 9 -raketin kelpoisuutta miehitettyjen lentojen tekemiseen on epäilty ja SpaceX:n kokemus toiminnasta Maan lähiavaruuden ulkopuolella on olematonta.
Musk ja SpaceX ovat aikaisemminkin heittäneet ilmaan utopistisia ajatuksia, mutta vaikka aikataulu on mennyt moneen kertaan uusiksi, on se toistaiseksi tehnyt kaiken lupaamansa.
Uudelleenkäytettävä Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on tuorein esimerkki. Sille naurettiin, ensimmäisille epäonnistumisille ilkuttiin, mutta nyt rakettien suorituksia ihaillaan (vaikka ensimmäinen uudelleenkäytetty raketti ei olekaan vielä lentänyt).
Hyvin todennäköisesti nytkin tulee käymään samaan tapaan, ainakin kuulentojen ja Dragonin Mars-matkan suhteen. Lennot toteutuvat, mutta aikataulu ei varmaankaan ole luvattu.
Tämä onkin ollut SpaceX:n hyvä puoli tähän mennessä: se on tehnyt asioita nopeasti ja uhonnut tekevänsä vieläkin nopeammin, mutta se ei ole antanut luvattujen päivämäärien sotkea tekemistä kunnolla. Yhtiön historiassa on jo koko joukko epäonnistumisia, jotka olisivat kenties saaneet monet jättämään leikin kesken, mutta Musk on puskenut eteenpäin.
Ja varmasti tekee niin nytkin.
Nasa puolestaan katsoo varmasti tulokasta sekä muita uuden ajan avaruusyhtiöitä samalla ihaillen ja harmitellen.
Ihaillen siksi, että Nasassa (kuten ESAssa ja perinteisissä avaruusyhtiöissäkin) on paljon väkeä, jotka haluaisivat tehdä asioita puhtaalta pöydältä ilman historian ja byrokratian painolastia. Kaupallinen toimija voi toimia myös vapaammin kuin valtion organisaatio, jota syytetään heti ongelmien ilmaantuessa verovarojen väärinkäytöstä. Ei ihme, että avaruusjärjestöt ovat ylivarovaisia.
Ihailua tulee varmasti myös siitä, että yhtiön ansiosta yleinen kiinnostus avaruuslentoja ja sen mahdollisuuksia kohtaan on korkeammalla kuin pitkiin aikoihin. Nasa on varmasti saanut takavuosina lisärahoitusta osin juuri siksi, että SpaceX on tehnyt alasta seksikkäämpää.
Harmitellen siitä syystä, että mediasirkus unohtaa helposti sen kaiken työn, mitä avaruusjärjestöt ovat tehneet vuosikymmenien kuluessa avaruuslentojen edistämiseksi. Tulokkaat pääsevät ikään kuin valmiiseen pöytään.
SpaceX:n ja Dragon-aluksen tapauksessa Nasa on rahoittanut varsin olennaisesti yhtiön avaruusalusten kehittämistyötä. Yhtiöllä on sopimus avaruusaseman rahtilentojen tekemisestä ja astronauttien kuljettamisesta asemalle tulevaisuudessa. Ilman Yhdysvaltain puolustushallinnon (ja Nasan) tilauksia ei Falcon 9 -rakettia todennäköisesti olisi voitu tehdä.
Se, että SpaceX on kehittänyt tekniikkaansa paremmaksi ja kyvykkäämmäksi kuin Nasa on halunnut, on tapahtunut puolestaan sen omasta halusta – ja omalla rahalla.
Jos Nasan suhtautuminen SpaceX:n suhtaan on kahtiajaoista, on sama mieliala toisellakin puolella.
Elon Musk on monessa yhteydessä kiittänyt Nasaa avusta ja tarjoaa sille edelleen ensisijaista yhteistyötä.
Esimerkiksi eilisen tilaisuuden jälkeen hän totesi, että jos Nasa haluaa tehdä omilla astronauteillaan kuulennon ennen turisteja, niin se on mahdollista.
Nykyisen suunnitelman mukaan Dragon 2 tekee ensimmäisen koelentonsa ilman miehistöä vielä tämän vuoden puolella. Kuuden kuukauden kuluttua siitä Dragon 2 voisi lentää astronauttien kanssa avaruusasemalle, ja kuuden kuukauden kuluttua siitä olisi vuorossa miehitetty lento Kuun ympäri.
Muskin heitto Nasan kuumatkalaisten suuntaan voidaan tosin tulkita myös siten, että SpaceX haluaa kilpailla myöhässä olevan Orion-aluksen ja sen sukkulassa käytettyyn sekä Apollo-aikaiseen tekniikkaan pohjautuvan SLS-raketin kanssa. Pääkaupungissa joku saattaa päättää peruuttaa koko Nasan pitkään tekemän suunnitelman ja ostaa kuulennotkin SpaceX:ltä. Tästä keskustellaan jo vakavasti.
Ei ihme, että Nasassa ollaan huolestuneita.
Joka tapauksessa kuuhanke kiihdyttää Dragon 2:n kehittämistä ja yhtiö saanee sen tässä tapauksessa valmiiksi nopeammin kuin kilpailija Boeing saa oman CST-100 Starliner -aluksensa. Boeingin alus näyttää myöhästyvän ja Nasa neuvottelee jo venäläisten kanssa ylimääräisten Sojuz-paikkojen ostamisesta.
Amerikkalaisastronautit kun pitää saada joka tapauksessa liikkumaan Maan ja avaruusaseman välillä, oli omia aluksia käytössä tai ei.
SpaceX myy varmasti mielellään Dragon 2 -lentoja Nasalle ja Washington ostaa niitä mieluummin kotimaiselta yhtiöltä kuin venäläisiltä – jotka puristavat hyvän hinnan myöhässä ja pakon edessä ostoksille tulevilta amerikkalaisilta.
Vaikka näyttävissä avaruuslennoissa SpaceX kerääkin nyt irtopisteitä, ei yhtiö ole kuitenkaan kiinnostunut esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen tekemisestä sinällään. Esimerkiksi planeettaluotaimien ja muun tuottoa tuottamattoman tutkimuksen alalla Nasa saa varmasti hääriä vielä pitkään. Voi olla, että siinä se onkin omimmillaan.
Tai no, luotainlennothan on pääosin “yksityistetty” jo yliopistolle ja tutkimuslaitoksille, ja Nasa pitelee vain piuhoja käsissään. Tulevaisuudessa miehitetyillä avaruuslennoilla tehtävälle tutkimukselle tulee varmaankin käymään samaan tapaan: ihmiset voivat lennellä kiertoradalla, Kuussa ja Marsissa ihan kuinka lystäävät kuten nyt lentelemme ympäri maapalloa lentokoneilla.
Jo nyt suurin osa Nasan miehitettyjen avaruuslentojen toimista on alihankkijoiden tekemiä. Nasa on vain palvelujen tilaaja ja toimintojen organisoija (sekä lehdistötiedotteiden kirjoittaja).
Nasa tulee kutistumaan tulevaisuudessa, oli presidenttinä USAssa sitten kuka tahansa, koska yritykset ottavat joka tapauksessa suuria harppauksia eteenpäin ja olennaisia osia Nasan aiemmin tekemistä avaruustoimista hoitaakseen.
SpaceX tietää olevansa paalupaikalla tässä uuden ajan avaruuskilpailussa.
Teksti on julkaistu myös Tiedetuubin blogina.
Nasan aurinkokuntatutkimus toimii hyvin ja on jossain mielessä jopa kustannustehokasta. Samaa ei voi sanoa Nasan kantorakettipuolesta, johon myös miehitetyt lennot läheisesti liittyvät.
SpaceX on suuri menestystarina ja Musk on kaiken takana. Silti johtajan jopa itseisarvoiselta näyttävä mieltymys yhä järeämpiin raketteihin on minusta yhtiön suurin riski. Avaruustoiminta halpenee jos laukaisutaajuus nousee (pätee sekä uudelleenkäytettäville että kertakäyttöraketeille), mutta rakettia isontamalla uhkaa käydä päinvastoin. Telakoituminen kiertoradalla ja Mars-aluksen rakentaminen palasista ei pitäisi olla mahdoton temppu miehelle joka on tehnyt itseajavan auton ja laskeutuu lautalle autonomisesti. Silloin kantoraketin kooksi riittäisi F9 tai viimeistään F9H.
Yritän lukea näitä ipadillä mutta fontti on pakotettu niin pieneksi ettei näitä näe lukea. Sarake on aivan kamalan leveä eikä säädettävissä. Suurentaminen vie tekstin ruudun ulkopuolelle, jolloin lukeaminen on hankalaa myös.
Terve,
olisiko aika perustaa Suomeen avaruuspuolue? Ettei jäädä kyydistä.