Arkisto
- kesäkuu 2023
- huhtikuu 2023
- helmikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- elokuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- tammikuu 2020
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- kesäkuu 2019
- huhtikuu 2019
- tammikuu 2019
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- elokuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
- lokakuu 2016
- elokuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- toukokuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
Astronauttien vinkkejä kotona käkkimiseen
Olen tekemässä parhaillaan radio-ohjelmaa (Ylen Tiedeykkönen), missä aiheina ovat koronaviruskriisin tiimoilta karanteeni ja suljetussa tilassa oleminen.
Avaruudessa tämä on normaalia, koska avaruuslentäjät joutuvat olemaan avaruusaseman sisällä noin puoli vuotta kerrallaan varsin pienessä tilassa yhdessä vain muutaman ihmisen kanssa – astronautit jos ketkä siis tuntevat eristettynä olemisen hyvin, kuten myös kikat siitä selviämiseen.
Käsittelen asiaa laajemmin radion puolella, mutta koska avaruudellisista neuvoista voi olla iloa jo nyt monille, niin tässä lyhyesti tärkeimmät aiheesta.
Eristys ja karanteeni koskettavat avaruuslentäjiä kahdella tapaa. Ensinnäkin ennen lentoa he ovat kaksi viikkoa eristyksissä paitsi oman terveytensä vuoksi, niin myös avaruusasemalla jo olevien sekä koko miehistön terveyden kannalta. Vaatimatonkin flunssa voi olla vaarallinen. Kerroin tästä jo jonkin verran edellisessä blogikirjoituksessani.
Toiseksi elämä avaruusasemalla on sama kuin sulkeutuisit viiden muun henkilön kanssa lähes kuudeksi kuukaudeksi omakotitaloon. Asemalta ei pääse edes kävelylle ulos, eikä ikkunaa auki raittiiseen ilmaan. Lisäksi lennon aikana on koko ajan vaara läsnä: aseman elossapitolaitteisiin voi tulla vikaa, tulipalo voi syttyä tai meteori puhkaista aseman ulkokuoren.
Ruoka on aika monotonista, eikä suihkuun pääse. Bonuksena tosin ovat hyvät maisemat ikkunan takana – astronautit kertovat usein kuinka he voisivat viettää vaikka kuinka aikaa maapalloa katsellen, Auringon ja Kuun laskuja sekä nousuja ihaillen sekä esimerkiksi revontulten leikistä nauttien.
Pitkä avaruuslento on hyvin haastava fyysisesti ja psyykkisesti. Koska lennon aikana pitää pystyä toimimaan koko ajan, valmistaudutaankin siihen hyvin. Onneksi nykyisin on myös paljon kokemusta tästä – avaruuslentäjien lisäksi samankaltaisissa oloissa ovat muun muassa Etelämantereella pitkän talven ajan viettävät tutkimusasemien miehistöt ja sukellusveneiden henkilökunta.
Tulevaisuudessa Mars-lennoilla eristyksissä olemisen haasteet ovat vielä suurempia, koska näiden lentojen avaruuslentäjät ovat todella yksi. He eivät pääse hätätilanteessa parissa tunnissa maapallon pinnalle, vaan joutuvat joka tapauksessa pinnistelemään lennon loppuun saakka.
Jo nyt tiedetään, että mitä pitempi lento on, sitä suurempia ongelmat ovat.
Mutta mitä astronautit voisivat opettaa meille mukavasti kotona, vain muutaman viikon karanteenissa oleville?
1. Ole aktiivinen
Kenties tärkein neuvo on tehdä jotain. Kaikkein parasta on se, jos voit tehdä työtä kotoa. Jos työtä ei ole, niin sellaista voi keksiä.
Karanteenin aikaan on esimerkiksi hyvä tehdä täyssiivous ja puhdistaa ikkunat, käydä kaapit läpi tai tehdä kirjahyllyn inventaario. Lue kirjoja, selaile lehtiä, katso elokuvia!
Pahinta on lössähtää epätoivoisena sohvalle (etenkin jos löhöilyn aikana vain tissuttelet viiniä).
2. Pidä rutiinit
Vaikka mikään ei vaatisi nousemaan ylös normaaliin aikaan, on hyvä pitää kiinni ”normaalista” rutiinista. Arkisin ylös samoihin aikoihin kuin muutenkin, viikonloppuina kenties myöhemmin.
Ei ole lainkaan huono ajatus tehdä viikko-ohjelma, lukujärjestys, ja koettaa pitää siitä kiinni. Samoin on hyvä syödä ja kahvitella kuten muutenkin.
3. Peseydy ja pukeudu
Tämä tuntuu triviaalilta, mutta aamupesu ja sen jälkeen ”työvaatteiden” päälle laittaminen on erinomainen tapa aloittaa päivä. Muuten koko päivä muuttuu helposti pitkitetyksi aamuksi, ja elämästä tulee pelkkää mössöä.
Suuri osa astronauteista on miehiä ja vieläpä armeijaelämää viettäneitä, ja he suosittelevat myös parran ajamista joka päivä – puolivillainen parransänki on sekin lipsumista kohti lössöilyä.
4. Pidä kotisi ja työpöytäsi siistinä
Sotku ja epäjärjestys stressaavat paljon enemmän, kun joudut elämään ja olemaan koko ajan sotkun keskellä. Kannattaa siis pitää paikat suhteellisen siisteinä.
5. Liiku ja kuntoile
Avaruuslentäjät kuntoilevat parisen tuntia päivässä, mutta heillä suurin syy on painottomuuden lihaksia, luita ja elimistöä heikentävän vaikutuksen torjuminen. Mutta liikunnan mieltä piristävä vaikutus on myös suuri. Joka päivä kannattaakin liikkua vähintään puoli tuntia; netissä on vaikka kuinka kunto-ohjelmia, jotka on esimerkiksi tarkoitettu liikematkustajille hotellihuoneissa tehtäväksi. Nyt monet kuntosalit pitävät myös liikuntatunteja nettilähetyksinä, joten niihin kannattaa mennä mukaan.
Viimeistään tässä kohdassa huomaan itse, kuinka normaalistikin kotona työpäydän ääressä työskentelevänä monet näistä ohjeista pätevät myös myös minuun itseeni myös muulloin. Tietokoneen äärestä on hyvä nousta välillä liikkumaan ja veryttelemään – myös muulloinkin kuin nyt karanteenin aikaan!
6. Tarkkaile ruokavarojasi
Jos et pääse lainkaan ulos, vaan joudut käyttämään koko ajan kotona olevia ruokavarantoja, kannattaa niistä tehdä lista. Ruokailuita kannattaa suunnitella etukäteen, mutta suunnitelmasta on hyvä poiketa, jos mieli tekeekin yllättäen jotain muuta. Kokkaaminen ja leipominen on myös hyvä tapa olla aktiivinen.
7. Pidä yhteyttä ulkomaailmaan
Fyysinen sulkeutuminen ei tarkoita henkistä sulkeutumista. Pidä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Kännyköiden, videopuheluiden ja kaikkien netissä olevien palveluiden ansiosta yhteydenpito on hyvinkin helppoa.
8. Ota iisisti
Jos kaikki edeltävä ahdistaa, niin älä ota neuvoja kirjaimellisesti. Vaikka et pysyisikään tekemässäsi lukujärjestyksessä, niin ei se haittaa, kunhan et anna täysin periksi. Itse asiassa suunnitellusta päivärytmistä on hyvä poiketakin aina välillä: keksi hyvä syy juhlimiseen ja rutiinin rikkomiseen vähäksi aikaa, mutta älä jätä juhlatuulta päälle tai anna rutiinin rikkoontua kokonaan.
Iisisti ottamiseen liittyy myös se, että et uppoudu huonojen uutisten maailmaan. Nyt koronaviruksen tapauksessa tarttuneiden ja kuolleiden määrää raportoidaan koko ajan, ja monet maalailevat kuvia vuosikaupalla jatkuvista ongelmista. Monille talousvaikeudet ovat jo nyt arkipäivää, kun työt ovat loppuneet, ja siksi mieltä on vaikea pitää iloisena. Tärkeintä tässä suhteessa onkin olla realistinen ja tunnustaa asiat, joihin voi vaikuttaa, ja ne, joihin ei voi vaikuttaa. Elämää poikkeustilanteen jälkeen tietysti kannattaa miettiä ja tehdä suunnitelmia, mutta epätoivoon joutuminen ei auta tilannetta lainkaan.
Vaikka tässä aiheena ovat astronautit ja avaruuslentämisen opetukset, niin otan silti tekstin loppuun sitaatin presidentti Koivistolta, joka haastattelussa vuonna 2013 sanoi näin:
”Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei siihen edes uskoisi.”
Avaruudessa ei ole koronavirusta (?)
Uutiset ovat pullollaan tänäänkin koronavirusasiaa, ja tilanne on selvästikin vakava: kaikkien kannattaa nyt eristäytyä ja olla omissa oloissaan kunnes toisin ohjeistetaan, jotta SARS-CoV-2 -viruksen nopea leviäminen saataisiin hillittyä. Keski-Euroopassa tehohoitoon joutuu koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä, ja Suomessa sama lienee edessä ensi viikolla.
Tälläkin asialla on avaruudellinen kulmansa, sillä todennäköisesti avaruudessa ei ole tätä koronavirusta – ainakaan vielä.
Juuri nyt Kansainvälisellä avaruusasemalla on kolme avaruuslentäjää, viime syyskuusta alkaen siellä olleet Jessica Meir, Oleg Skripochka ja Andrew Morgan. He lähtivät matkaan hyvissä ajoin ennen koronaepidemian alkua, joten on äärimmäisen todennäköistä, ettei heidän mukanaan virusta päässyt avaruuteen.
Heidän aikanaan asemalle on tullut useampi miehittämätön rahtialus, mutta koska niiden kuormat syynätään läpi erittäin hyvin ja mukaan laitettavat tavarat käsitellään hyvin hygieenisesti, ettei niissä olisi mitään tavallisia pöpöjäkään, on niiden mukana tuskin päässyt koronaviruksiakaan avaruusasemalle.
Siksi nyt huomio keskittyy seuraavaan miehistöön, jonka on tarkoitus lähteä matkaan nyt huhtikuun 9. päivänä. Jotta koronaviruksen lähteminen heidän mukanaan avaruuteen olisi mahdollisimman epätodennäköistä, ovat Chris Cassidy, Anatoli Ivanishin ja Ivan Vagner näillä näkymin hieman normaalia pitemmässä karanteenissa ennen laukaisuaan.
Normaalisti karanteeni kestää kaksi viikkoa. Sen aikana avaruuslentäjät ovat Baikonurissa sijaitsevassa niin sanotussa Kosmonauttihotellissa, ja he voivat poistua sieltä vain lyhyille lenkeille hotellin suljetulle pihalle silloin, kun siellä ei ole muita. Karanteenin aikana miehistö voi tuttaviaan ja perheenjäseniään vain lasin takaa; samoin heidän lehdistötilaisuutensa pidetään tilassa, missä yleisön ja miehistön välissä on lasi.
Varsinaisen miehistön lisäksi karanteenissa on varamiehistö sekä koko joukko huoltohenkilökuntaa sekä esimerkiksi lääkärit, jotka pitävät heistä huolta.
Nyt näyttääkin siis siltä, että Cassidy, Ivanishin ja Vagner viettävät varmuuden vuoksi pitempään karanteenissa, mikä lisäksi tietysti jo nyt he noudattavat yleisiä varotoimia: käsien pesemistä, etäisyyden ottamista muihin ihmisiin, matkustamisen rajoittamista ja niin edelleen.
Lisäksi jo nyt niin Nasan avaruuskeskuksissa kuin Venäjälläkin ollaan koronatilanteeseen reagoitu paitsi lisäämällä siivousta ja hygienisointia, niin myös lähettämällä mahdollisimman paljon väkeä etätöihin. Nasa on jopa sulkenut kaksi pienempää avaruuskeskustaan kokonaan, minkä lisäksi kaikki vierailut keskuksiin on luonnollisesti keskeytetty.
Avaruusaseman liikenne aivan sekaisin
Koronavirus tosin on vain pieni lisäharmi, sillä tänä vuonna liikenne avaruusasemalle ja sieltä takaisin on varsin sekaisin. Syynä on se, että Nasan uusien alusten oli tarkoitus olla jo käytössä, ja siksi amerikkalaiset eivät ole ostaneet enää paikkoja venäläisten Sojuz-aluksista aikaisempaan tapaan.
Viime vuosina asemalla on ollut normaalisti kuusi avaruuslentäjää siten, että kolme miehistön jäsentä on vaihdettu aina kolmen kuukauden välein. Yhteen Sojuz-alukseen mahtuu kolme henkilöä, joten kun yksi kolmikko saapui asemalle, asemalla jo puolisen vuotta ollut kolmikko on palannut takaisin Maahan. Siis kukin kolmihenkinen miehistö oli kuutisen kuukautta asemalla, ja kerralla asemalla oli kaksi tällaista kolmikkoa. Niissä on ollut aina amerikkalaisia ja venäläisiä, ja lisäksi toisinaan kanadalaisia, eurooppalaisia ja japanilaisia.
Nyt tämä rytmi on rikkoontunut joka suhteessa. Itse asiassa näin oli tarkoitus tapahtua jo aikaisemmin. Uusilla amerikkalaisaluksilla voi asemalle nousta jopa kuusi astronauttia kerralla, ja koska asemaa aletaan käyttää myös kaupallisesti, tehdään sinne tulevaisuudessa useampia lentoja ja väkeä alkaa pian olla siellä myös lyhyempiä aikoja.
Mutta juuri nyt tilanne on hieman sekava – olemme vanhan ja uuden välitilassa.
Eurooppalaisia astronautteja ei ole lähdössä vähään aikaan asemalle, sillä seuraavana vuorossa oleva ranskalainen Thomas Pesquet on vasta siirtynyt Houstoniin valmistautumaan lentoonsa. Nähtävästi hän lähtisi matkaan Boeingin Starliner-aluksella ensi vuonna. Tosin aluksen joulukuussa olleen, vain osittain onnistuneen koelennon tutkinta on vielä kesken, eikä ole tiedossa milloin alus on käytössä.
Toinen uusi amerikkalaisalus, SpaceX:n uusi Crew Dragon on sen sijaan hyväksytty käyttöön. Sen ensilento miehistön kanssa on suunnitteilla toukokuun loppuun. Silloin Bob Behnken ja Doug Hurley tekevät historiaa siinä mielessä, että amerikkalaisia ei ole noussut avaruuteen Yhdysvalloista amerikkalaisaluksella sitten vuoden 2011, kun tehtiin viimeinen sukkulalento.
Alun perin Behnkenin ja Hurleyn piti vain testata alusta, eli palata pian takaisin Maahan, mutta nyt heitä valmennetaan pitempään keikkaan. He olisivat mahdollisesti asemalla useamman kuukauden ajan avustamassa siellä olevaa kolmihenkistä miehistöä: kolme henkilöä pitää oikeastaan vain asemaa toiminnassa, jolloin tutkimustoiminta kärsii. Kaksi lisäparia avustavia käsiä on siis enemmän kuin tarpeen.
Tosin koronavirus saattaa vaikuttaa Behnkenin ja Hurleyn laukaisuun, sillä toimintoja myös Kennedyn avaruuskeskuksessa on rajoitettu vain olennaisiin. Mikäli tilanne pahenee olennaisesti, voidaan lennot keskeyttää kokonaan.
Juuri nyt kuitenkin suunnitelma on se, että asemalla nyt olevat Andrew Morgan, Jessica Meir ja Oleg Skripochka laskeutuvat Maahan 17. huhtikuuta, jolloin 9. huhtikuuta asemalle saapuneet Cassidy, Ivanishin ja Vagner jatkavat aseman asuttamista. Behnken ja Hurley saapuisivat sitten toukokuun lopussa (tai realistisemmin kesäkuun alussa), ja olisivat kenties pari kuukautta asemalla.
Seuraava Sojuz-kolmikko (Nikolai Tikhonov, Andrei Babkin ja Steve Bowen) lähtisi matkaan lokakuussa 2020, ja he saisivat seurakseen loppuvuodesta ensimmäisen varsinaisen Dragon-aluksella asemalle saapuvan miehistön: Michael Hopkins, Victor Glover, Shannon Walker ja japanilainen konkari Soichi Noguchi. Tuolloin asemalla olisi siis ensimmäistä kertaa seitsenhenkinen miehistö.
Astronautit ja pöpöt
Tärkeintä tulevilla lennoilla on varmistaa se, että asemalle saapuvat eivät tuo mukanaan koronavirusta – eikä muitakaan sairauksia aiheuttavia viruksia tai bakteereita. Vaikka todennäköisesti koronavirus ei saisi aikaan suuria hankaluuksia terveille ja tupakoimattomille avaruuslentäjille, ei riskejä tietenkään haluta ottaa.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun astronautteja suojellaan pandemiaa vastaan.
Edellisen kerran asia oli ajankohtainen vuonna 2009, jolloin sikainfluenssa levisi maailmalla. Silloin Atlantis-sukkula oli lähdössä huoltamaan Hubble-avaruusteleskooppia, ja Nasa mietti pitäisikö heitä pitää karanteenissa normaalia pitempään.
Sukkulalennoilla oli tapana tehdä astronauteille tarkka lääkärintarkastus 10 päivää ennen laukaisua, jolloin heiltä otettiin myös näytteitä mahdollisten ikävien bakteerien ja virusten toteamiseksi. Siitä alkaen he olivat myös vähemmän kosketuksissa muihin ihmisiin, ja varsinainen karanteeni ennen lentoa kesti viikon.
Sukkulat olivat avaruudessa tyypillisesti vain viikon tai kaksi. Näin lyhyenä aikana astronauttien immuunijärjestestelmä ei ennätä vielä muuttua olennaisesti. Sen sijaan pitempään avaruudessa oltaessa ihmisen kyky vastustaa tauteja heikkenee. Siksi on tärkeää, ettei nyt avaruusasemalle nousevien avaruuslentäjien mukana sinne tule mitään ikävää.
Jopa tavallinen flunssa saattaa muodostua siksi hengenvaaralliseksi.
Eikä kyse ole vain avaruudessa olemisesta, vaan myös paluusta Maahan. Kun Meir, Skripochka ja Morgan tulevat takaisin asemalta ensi kuussa, heidät passitetaan todennäköisesti tavanomaista tiukempaan karanteeniin, eikä heidän ympärilleen päästetä ihmisiä yhtä vapaasti kuin normaalisti laskeutumisten aikana.
Viruksista ja bakteereista tulee varmasti isompi ongelma tulevaisuudessa, kun asemalle lentää enemmän väkeä useilla erilaisilla aluksilla. Ja aikanaan, kun avaruuslentäjiä lähetetään Kuuta tutkimaan ja lennoille Marsiin, ei sairastumisilta voida varmastikaan välttyä.
