Arkisto


Sata salamaa iskee tulta – vai iskeekö?

27.3.2017 klo 00.16, kirjoittaja
Kategoriat: Havainnot , Taivaanilmiöt , Taivas takapihalla , Yleinen

”Olin ulkoiluttamassa koiraa, kun taivaanrannassa välähti. Mikä se oli?” Saamme Taivaanvahdin ylläpidossa varsin usein tällaisia kysymyksiä liittyen yötaivaan ilmiöihin. Osa välähdyksistä on aitoja luonnonilmiöitä, osa taas jotain maallisempaa.

Jos astelit lämpimässä elokuisessa kesäyössä, koit todennäköisesti aidon luonnonilmiön. Erityisesti rannikolla asuvat ovat tottuneet välähdyksiin meren päällä. Lämpimän kesän jäljiltä merivesi avittaa ukkosten syntyä yön kylmään ilmamassaan. Tällaiset rannikko- ja muut yöukkoset saattavat näkyä välkkeenä kymmenien kilometrien päähän itse alasimesta.

Ilmiö on lievän aavemainen, sillä olemme tottuneet kuulemaan ukkosten yhteydessä jyrähdyksen. Elosalamissa tai kalevantulessa jyrinä jää kuitenkin matkan varrelle, eikä koskaan kantaudu katsojan korviin.

Talvimyrskyt

Talvisaikaan Atlantilta kulkeutuu matalapaineita Itämeren alueelle. Merenkulkijoille se tarkoittaa todennäköisesti lisälääkitystä pahoinvoinnin estoon. Jos tietokoneesi toimii edelleen ja pakastimesi saa sähköä, olet todennäköisesti autuaan tietämätön siitä, että sähkönsiirtoyhtiöissä on tällä välin peruttu talvilomat.

Navakka myrskytuuli ravistelee puita, irrottaa oksia tai kaataa kokonaisia runkoja. Sähköjohdoille tipahtaessaan mikä tahansa mötikkä saattaa aiheuttaa lyhyen häiriötilan ja valokaaren. Nämä taas näkyvät kauas salamanomaisina välähdyksinä, joihin voi liittyä sähkökatkoja.

Valokaaret eivät toki ole mikään myrskysään yksinoikeus, vaan niitä esiintyy myös sähköverkon huoltotöiden tai laitevikojen yhteydessä.

Miten siis selvitän kummasta näkemässäni välähdyksessä oli kyse? Aivan ensimmäiseksi tarkastaisin salamapaikantimien tilanteen. Tähän mainio osoite on Blitzortung-salamapaikanninsivusto tai Ilmatieteen laitoksen sade- ja salamanäkymä. Mikäli salamoinnista ei ole tietoakaan, seuraava tutkimuskohde on häiriöt sähkönsiirtoverkossa.

Välkähtikö kattovalot?

Eräänä alkutalven iltana istuin tunkkaamassa koodiani, kun tietokone hyppysissäni lakkasi toimimasta. Huoneen valojen välähdys paljasti syyksi sähkökatkon.

Seuraavana aamuna Taivaanvahdin ylläpidon jonossa odotti kaksi havaintoa kirkkaasta välähdyksestä yössä – ja juuri kotikulmilta. Laskin 1 + 1 ja soitto paikallisen siirtoyhtiön asiakaspalveluun paljasti epäilykseni oikeaksi: paikallisverkossa oli suoritettu huoltotöitä, eikä kaikki ollut mennyt aivan suunnitellusti. Vikatilanteesta syntynyt valokaari oli näkynyt kylällä kauas.

Välähdysilmiöiden tulkinnassa tulee avuksi myös moderni teknologia: suurimmat sähkönsiirtoyhtiöt tarjoavat yleisölle lähes reaaliaikaisen näkymän häiriöiden määrään. Siirtoyhtiöitä on maassa muutama kourallinen ja vain aivan pienimmiltä tällainen vikatiedotuspalvelu puuttuu.

Jos asut esimerkiksi Carunan, Elenian tai Helenin siirtoverkon alueella, näet vikatilanteet helposti. Vikakartta auttaa samalla epäsuorasti päättelemään välähdyksen syytä. Jos monet asiakkaat kärsivät siirtoverkkosi sähkökatkoista, liittyy näkemääsi välähdykseen todennäköisimmin verkkovika.

Mikäli verkkohäiriöitä ei esiinny, voi välähdyksen juurisyy todella olla taivaanilmiöiden puolella. Erittäin harvoin välähdysten taustalla voi olla esimerkiksi tulipallo, joka ei suoraan satu lentämään katsojan näkökentästä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin huimasti harvinaisempia verrattuna verkkovikoihin tai etäukkosiin.

Voiko talvella salamoida?

Kyllä talvellakin esiintyy salamointia. Ei tietenkään selkeällä taivaalla, mutta lumisateessa. Ilmiö on suhteellisen harvinainen, mutta esimerkiksi tammikuun neljäs päivä 2017 välkkyi pääkaupunkiseudulla useamman havainnon verran.

Jos epäilet nähneesi talvisalaman, toivomme havaintoja Taivaanvahtiin myrskyilmiölomakkeella. Havainnon jätössä ei kannata oudosta ajankohdasta huolimatta kainostella: vaikka syyksi lopulta paljastuisikin maallisempi ilmiö, auttavat havainnot ylläpitoa tulkitsemaan mistä välähdyksissä on ollut kyse.

Valokaari tulipallokameran tallentamana Mikkelin taivaalla 17.12.2013. Kuva Aki Taavitsainen

Valokaari tulipallokameran tallentamana Mikkelin taivaalla 17.12.2013. Kuva Aki Taavitsainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Et voi nimetä tähteä tai omistaa taivaankappaletta

5.3.2017 klo 15.51, kirjoittaja
Kategoriat: Taivas takapihalla , Yleinen , Yleinen avaruushäröily

”Olen tavannut aivan ihanan naisen, hän on älykäs kaunis ja fiksu. Kuinka teen häneen syvän vaikutuksen?” kysyi ystäväni. Halusin auttaa toveria pulassa ja mietin hetken. ”Annat tietysti rakkaallesi tähdet tai Kuun taivaalta. Voin järjestää tämän sinulle.”

Kuupallo kirjoittajan hyppysissä vuonna 1999.

Kuupallo kirjoittajan hyppysissä vuonna 1999. Kuva Ari Korkala

Tiesin, että tilanne vaati luovuutta. Taivaankappaleiden antaminen ei missään muodossa onnistuisi, mutta Kaupin tähtitornilla oli muutamia aurinkokuntaan liittyviä opetuspalloja. Yksi niistä on Kuu. Se lähti nuorelle pariskunnalle lainaan viikonlopuksi.

Ystäväni palautti pallon hymyssä suin. ”Mitä sanoit neidolle, kun jouduit lopulta tuomaan kuupallon takaisin?”, kysyin kiinnostuneena.

”Kerroin, että Kuu pitää palauttaa taivaalle, että muillakin rakastavaisilla olisi jotain ihailtavaa”, hän vastasi virnistäen.

Tähtien tai niiden nimien kaupittelulla ei ole totuuspohjaa

En ollut ainoa, jonka mielestä taivaankappaleen antaminen oli romanttinen ele. Tähän markkinarakoon ovat iskeneet myös lukuisat verkon huijariyritykset kaupitellen mahdollisuuksia nimetä tähti lahjan saajan mukaan henkilön mukaan tai jopa ostaa koko taivaankappale.

Kyseessä on valitettavasti pelkkä rahastuskeino. Ainoa taivaankappaleista oikeasti kirjaa pitävä taho IAU (Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni). IAU ei myy tähtiä tai niiden nimiä. Ei millään hinnalla.

Tyypillisessä tapauksessa ostaja saa kaupan yhteydessä sertifikaatin nimetystä tähdestä.  Todistuksessa saatetaan viitata johonkin luotettavan kuuloiseen tahoon, kuten British Library, mutta todellisuudessa paperilla ei ole minkäänlaista arvoa. Ei, vaikka itse paavi olisi sen allekirjoittanut.

TAIVAANKAPPALEIDEN ”OSTAMISESTA” KYSYTTYÄ:

1. Ei varmaankaan ole haittaa, jos ostan tähden tai nimeän sen?

Ei haittaa, mutta ostos tulee olemaan arvoton. Aikuinen ihminen tekee varallisuudellaan mitä haluaa: voit lähettää rahasi prinssille Nigeriaan, hassata uhkapeleihin tai vaihtoehtoisesti tukea hyväntekeväisyysorganisaatiota. Itse kukin tekee valinnan omien arvojensa perusteella.

2. Pystynkö tekemään vaikutuksen läheiseeni nimeämällä taivaankappaleen hänen mukaansa?

Jos ostat nimetyn tähden huijarilta, on vaikutus pahimmillaan sama, kuin veisit tamperelaiselle Ilves-fanille Tapparan pelipaidan.

3. Voinko lainkaan nimetä taivaankappaleita itseni tai läheiseni mukaan?

Vaihtoehtonasi on lähteä sinnikkäästi etsimään avaruudesta uusia komeettoja. Tarvitset puuhaan ison kaukoputken, paljon aikaa ja teräksiset hermot. Kun olet komeettasi löytänyt, se nimetään todennäköisesti sukunimesi mukaan. Tämän jälkeen tehtäväksi jää enää varmistaa, että jaatte läheisesi kanssa saman sukunimen.

Koko urakassa komeetan löytäminen lienee se hankalin osa, mutta myös harrastajalle tehtävissä: kysy vaikka Terry Lovejoyltä.

4. Entä toisin päin, voinko nimetä lapseni taivaankappaleen mukaan?

Tämä sen sijaan on täysin mahdollista vastasyntyneen lapsen vanhemmille. Tähtitaivaalta löytyy hyviä nimikandidaatteja, kuten Mira, Leo, Otava, Estelle tai Stella.

Ideaa harkitsevien kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät Betelgeuse tai Zubenelgenubi ehkä ole parhaita nimivaihtoehtoja.

Ostin pienen rautameteoriitin Helsingin observatoriomuseon kaupasta.

Ostin pienen Campo del Cielo-rautameteoriitin palan Helsingin observatoriomuseon kaupasta. Meteoriitteja ei valitettavasti voi poimia metsästä mustikoiden tapaan.

5. Haluan kuitenkin antaa lahjaksi palan taivasta. Onnistuuko se?

Kyllä onnistuu: osta meteoriitti, se on joskus ollut osa maapallon ulkopuolista taivaankappaletta. Kalliit ja harvinaiset meteoriitit voivat olla tähtitieteellisen arvokkaita, mutta tavallisimpia meteoriitteja voi ostaa edullisesti tiedekeskuksista tai observatoriomuseoista. Yleisimpien avaruuskivien pikkumurusten hinta on alle kymmenen euron luokkaa.

Jos varallisuutta löytyy enemmän, voit harkita jopa Mars- tai Kuu -lähtöisen meteoriitin hankkimista.

Eikö harmaa kivimetallin pala ole riittävän romanttinen? Voit upottaa meteoriitin vaikka osaksi vihkisormustasi.

6. Miten muuten voin ilahduttaa avaruudesta innostunutta?

Keitä vaikka termokseen lämmintä juotavaa, kääri rakkaasi lämpimiin vaatteisiin ja viettäkää yhteinen ilta tähtitaivaan alla. Kuukin on taas takaisin paikallaan ja jos näette tähdenlennon, se vilahti juuri teille.

Voitte myös tehdä retken lähimmälle tähtitornille. Selkeällä säällä paikallinen opas näyttää teille taatusti taivaan merkit.

Yksi kommentti “Et voi nimetä tähteä tai omistaa taivaankappaletta”

  1. Veikko Mäkelä sanoo:

    Kohtaan 3: Tietty, jos löydät asteroidin, voit nimetä sen läheisesi mukaan, ellei nimi ole jo varattu. Se toki on vähintään yhtä työlästä kuin komeettojen etsiminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *