Arkisto


Osittainen auringonpimennys valokuvaajan vinkkelistä: osa 2

9.3.2015 klo 22.19, kirjoittaja
Kategoriat: Havainnot , Tähtivalokuvaus , Taivaanilmiöt

Kirjoitin jo edellisellä viikolla muutaman sanan osittaisten auringonpimennysten kuvaamisesta erilaisten suodinten läpi.

Olen ehtinyt bongaamaan säkillisen erilaisia pimennyksiä havaintohistoriani aikana. Puhtaasti havaintomielessä jokaisesta pimennyksestä kuuluu tallentaa syvimmän vaiheen sirppikuva mahdollisimman pitkällä polttovälillä ja aurinkosuotimin. Jokaisen pimennyksen kuvamateriaalista ovat kuitenkin poikkeuksetta jääneet mieleen ne kuvat, jotka näyttävät myös osan ympäristöä, ihmisiä ja kuvaushetkeä.

Hitsaajanlasiheijastus, kuvassa Henrik Herranen, Antti Mäkelä ja Janne Pyykkö (c) 2002 Emma Bruus

Miten onnistua tässä aurinkosuotimen peittäessä kaiken ympäristön? Tähän on monenlaisia strategioita. Vuonna 2002 kuvatessani täydellisen auringonpimennyksen osittaista vaihetta huomasin, että saan hitsaajanlasisuotimelle samaan kuvaan sekä sirpin että maaston. Hitsaajanlasin pinta toimii osittain läpäisevänä peilinä, joka oikealla tavalla asetettuna näyttää kaksi kuvaa: yhden kuvaajan edestä ja toisen takana olevasta maisemasta.

Täydellisen pimennyksen osittainen vaihe pokkarilla (c) 2002 Henrik Herranen

Voit myös viedä aurinkosuotimen varovasti kauemmas kameran linssistä. Tässä puuhassa kuvausapu on yleensä tarpeen. Asetukset ja kuvakulma on helpompi säätää kohdilleen kameran takaa kuin edestä. Voit siis ottaa vaikka itsestäsi kuvan osittain pimentyneen auringon kanssa. Aurinkosuodin asetetaan tietysti niin, että sen varjo peittää kameran objektiiviin. Apujoukkojen puuttuessa tarvitset puuhaan kaukolaukaisimen.

Yleensä tähtitaivaan kohteiden valokuvauksessa salaman voi heittää jorpakkoon, mutta tässä tapauksessa se kannattaa ottaa käyttöön. Valaiset etualan salamalla, muuten kuvaan jää vain maiseman musta profiili. Jotta lähellä kameraa olevat kohteet näkyisivät terävinä, pitää objektiivin aukkoa pienentää f/8 luokkaan. Tätäkin valokuvausstrategiaa pystyt harjoittelemaan edeltävien aurinkoisten päivien aikana.

(c) 2008 Henrik Herranen & Emma Bruus

Joskus harvoin luonto tarjoaa oman suotimensa auringon eteen. Pilviverho saattaa olla juuri niin ohut, että sirppi näkyy sen läpi. Silmiä on tällaisissakin tilanteissa parasta varjella aurinkofiltterillä, mutta kamerasi pärjää lyhyen hetken ilmankin. Pilvifiltterin sattuessa kuvaajan tulee muistaa, ettei kameran etsimeen saa silti missään nimessä katsoa: kamera suunnataan kohteeseen digitaalinäytön tai jalustan varjon terävyyden avulla.

Jos tämä on ensimmäinen pimennyksesi, eivätkä kamerasi asetukset ole tuttuja, valitse yksi strategia osittaisen pimennyksen tallennukseen. Voit myös piirtää pimennyksen sellaisena, kuin sen itse näet. Valokuvauksen ollessa selvää pässinlihaa voit kokeilla edellä mainittuja monimutkaisempia tapoja tallentaa osittaista auringonpimennystä.

Lopulta kaikki on kuitenkin kiinni siitä, näkyykö aurinko pilvien läpi. Jos haluat nähdä tämän pimennyksen, kalliita laitehankintoja ja kuvausharjoituksia tärkeämpää on liikkuvuuden takaaminen. Kun taivas on täysin pilvessä, peli on menetetty. On kuitenkin todennäköistä, että jossain päin maata on selkeää: sinne siis! Tilanne selviää vasta muutamana osittaista pimennystä edeltävänä päivänä.

Jos olet onnekas ja onnistut tallentamaan pimennyksen, kirjaa siitä havainto Taivaanvahdin pimennyslomakkeella. Vaikka tällä kertaa ei kävisikään tuuri, kirjaa silti havainto. Nämä ’negatiiviset havainnot’ kuvaavat vallitsevaa säätilaa ja ilmiön näkyvyyttä. Voit tehdä negatiivisen havainnon samalla lomakkeella valitsemalla havainnon otsikoksi ’Pimennyksen maksimi pilvien takana’.

Yksi kommentti “Osittainen auringonpimennys valokuvaajan vinkkelistä: osa 2”

  1. Lasse Reunanen sanoo:

    Hyvin onnistuneesti Aurinko näyttäytyi tänään Suomessa. Itse olin Salon torilla, jossa UrSalon näytöksessä kymmeniä muitakin kävi (SSS-toimittajatkin – kenties lyhyesti huomislehdessä).
    Haastattelusi oli tänään Ylen;
    http://yle.fi/uutiset/auringonpimennys_vetaa_jopa_kaukomaille/7878394
    Vesa Vaarame / Yle Lappi (katsoin uudestaan oliko kuvamuokkaus, mutta oli toinen otos 3. kuvaasi). Monipuolisesti olet auringonpimennyksiä nähnyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Osittainen auringonpimennys valokuvaajan vinkkelistä: osa 1

2.3.2015 klo 22.44, kirjoittaja
Kategoriat: Havainnot , Tähtivalokuvaus , Taivaanilmiöt , Taivas takapihalla

20.3. on mahdollisuus tarkkailla osittaista auringonpimennystä. Tästä ei vielä kannata lähteä heiluttamaan suomenlippuja Senaatintorille tai kaivamaan laatikosta vuosikertasikaria: kyseessä ei ole kaikkien pimennysten kuningatar, täydellinen auringonpimennys. Mutta tapahtuma on ehdottomasti bongaamisen arvoinen, sillä täydellistä auringonpimennystä ei Suomessa meidän elinaikanamme näy.

Kuva: (c) 2008 Henrik & Emma Herranen

Osittainen auringonpimennys vaihe vaiheelta. Kuva: (c) 2008 Henrik Herranen & Emma Bruus

Valokuvaajan kannalta osittaisen auringonpimennyksen tallentaminen on täydellistä pimennystä hankalampaa: säkenöivää koronaa ei saa kuviin ja auringon sirppi ei meinaa suostua samaan otokseen maaston kanssa.

Yksinkertaisen aurinkosuotimen kameralle voi rakentaa vaikka aurinkokalvosta ja kertakäyttölautasesta. Kuva: Henrik Sampe 2006

Yksinkertaisen aurinkosuotimen kameralle voi rakentaa vaikka aurinkokalvosta ja kertakäyttölautasesta. Kuva: Henrik Sampe 2006

Miten niin ei meinaa suostua? Siksi että osittaisen pimennyksen tarkkailuun ja valokuvaamiseen tarvitaan aina aurinkosuodin. Se suodattaa kaiken muun valon pois. Muuta maisemaa ei näy lainkaan suotimen läpi. Tämä ei ole paha asia, sillä ilman suodinta kamerasi ei välttämättä selviäisi havaintosessiosta ilman paistettua kennoa. Osittaisen auringonpimennyksen katseluun ja valokuvaamiseen aurinkosuodin on pakollinen hankinta.

Auringon sirpin valokuvaamiseen on hyvä varata nimenomaan suodatinkalvoa. Voit askarrella kalvosta pokkariisi, objektiivisi tai kaukoputkeesi istuvan aurinkosuotimen. Tarvitset kalvon lisäksi vain pahvia, teippiä ja sakset. Suodatinkalvon pitäisi peittää koko etulinssi ja aurinkosuotimen istua tukevasti paikallaan objektiivin nokassa. Jos suodatin hölskyy, ankkuroi se paikalleen palalla teippiä.

Kuvausvaiheessa valotusaika pitää asettaa sellaiseksi, ettei auringon vaalea pinta pala suodattimen läpi puhki. Vaikka sirppi kuvassa näkyisikin, liian pitkä valotusaika polttaa helposti pohjaan auringon pinnan hennot pilkut. Auringonpilkut ovat osa harvoja vangittavissa olevia yksityiskohtia, joten älä grillaa niitä puhki.

Jos olet epävarma oikeista asetuksista, testaa kameraasi ja suodintasi hyvissä ajoin jonain aurinkoisena päivänä. Järjestelmäkameroissa ja pokkareissa tarkennus pitää tavalliseen tapaan kääntää manuaaliasetuksille ja asettaa äärettömään. ISO-lukua ei ole tarvetta nostaa yli 100:n tai kohinan määrä kasvaa turhaan.

Pilkkuja enempää yksityiskohtia ei auringon pinnalta saa irti ilman vety-alfa-kaukoputkea. Pekka Ruohomäen havainto auringonpilkuista on oiva esimerkki vety-alfa-suotimellisen kaukoputken ja tavallista aurinkokalvoa käyttävän kaukoputken näkymän eroista. Harva havaitsija on kuitenkaan valmis uhraamaan useita satoja euroja hankkiakseen näin arvokkaan erikoissuotimen vain pimennystä varten. Mutta jos idea auringon järjestelmällisestä tarkkailusta yhtään kutkuttaa, saatat vielä ehtiä tilaamaan sellaisen.

Lehtien läpi siivilöityneet osittaisen pimennyksen sirpit. (c) 2008 Emma ja Henrik Herranen

Lehtien läpi siivilöityneet osittaisen pimennyksen sirpit. (c) 2008 Emma ja Henrik Herranen

Ylivoimaisesti helpoin tapa tallentaa osittainen auringonpimennys on kuvata aivan jotain muuta: syvän osittaisen vaiheen aikana erilaiset kappaleet muodostavat neulanreikäobjektiiveja ja piirtävät pieniä sirppejä maastoon. Näin käy mm. puiden lehtien välistä maahan siivilöityneelle valolle. Tarkkasilmäinen katsoja näkee pimentyneitä aurinkoja myös metsän maaston varjoissa. Voit myös itse tehdä tällaisen sirpinkatselulaitteen: neulalla reikä keskelle pahvia ja se on siinä! Osittaisen pimennyksen aikaan reiän läpi tuleva valo heijastetaan sopivalle tasolle.

Lue myös osa 2 osittaisen auringonpimennyksen vinkeistä.

4 kommenttia “Osittainen auringonpimennys valokuvaajan vinkkelistä: osa 1”

  1. Suomen Kuvaajat sanoo:

    Mukavia tietoja, hyviä kuvia ja sopivia linkkejä <<<<mielipide<<<<

    Terveisin,
    Jyrki
    Suomen Kuvaajat
    perusteilla oleva kuvaajien osuuskunta

  2. Anu Laurell sanoo:

    Hei, kysyisin auringonpimeskuviini liityen seuraavaa. Otin vanhalla digikameralla Helsingissä kuvan ihan h- hetkellä. Siinä näkyy kaksi ”aurinkoa”
    – ylivalottunut isohko epämääränen kirkas pallo
    – ja eripaikassa punertavan ympyrän (linssinheijastus vai?) sekeä reunainen sirppi (auringonsirppi ilmeisest)

    Löysin netistä vastaavantyyppisiä kuvia muilta.
    Olisi kiva tietää, että mikä optinen ilmiö tämä on. Lähettäisin kuvan liitteenä, mutta en tiedä miten.
    Yst A L

    1. Emma Herranen sanoo:

      Hyvä että Anu kysyt…tosin tiesit jo hyvin vastauksenkin. Eli veikkaus linssiheijastuksesta menee ihan nappiin. Kun kuvakentässä on auringon kirkkauksinen kohde, eikä aurinkosuodinta ole käytössä, massiivisten linssiheijastusten näkyminen kuvassa on varmaa.

  3. Serentis sanoo:

    Kiitos loistavasta artikkelista. Toivottavasti muistan etsiä tämän käsiini seuraavan pimennyksen aikoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *