Arkisto


Taivaanvahdin tiimi haastaa kooderit

16.3.2014 klo 21.26, kirjoittaja
Kategoriat: Havainnot , Havaintovälineet , Taivas takapihalla , Yleinen avaruushäröily

Miltä tuntuisi, jos taskussasi piippaisi puhelin revontulien ilmestyessä taivaalle?  Voisit mennä ulos, katsoa ylös ja todeta iloisesti “No niinpä näkyy!”  Taskussasi olisi aina mukana kulkeva puhelimenkamera, jolla vaivatta ikuistaisit taivaan lieskat.  Kannettava laitteesi tietäisi kellonajan ja sijaintisi automaattisesti. Pystyisit muutamalla sormenliikkeellä lähettämään havainnon kuvineen Taivaanvahtiin. Kätevää!

Utopiaa? Ei suinkaan. Puhelinkamerat ovat kehittyneet valtavasti ajasta, jolloin hämäräkuvista jäi käteen pelkkää pikselimössöä. Vuoden 2013 Space Apps -tapahtumassa tapasin kaverukset, jotka olivat  yllätyksekseen päätyneet revontulten alle keskellä Tampereen keskustaa.

Ajankohta oli tietysti 17.3.2013, se viime kevään kuuluisin revontuliyö. Kaverusten matkapuhelimella otetuissa valokuvissa näkyi komea leimuava taivas Tammerkosken virratessa kuvan alareunassa. Mieleenpainuva otos olisi kelvannut suoraan matkailumainokseen.

Mobiilikaluston laadun paraneminen auttaa tietysti monien muidenkin ilmiöiden tapauksessa.  Revontulibongarina vain satun katsomaan asioita paljon siltä suunnalta.  Todellisuudessa puhelin voi olla ainoa mukana oleva kamera myös muiden aktiivisesti muuttuvien taivaanilmiöiden, kuten myrskyjen ja halojen tapauksessa.

Vuonna 2005 koin akuuttia kameranpuutosta, kun näin valtavan suppilopilven hipomassa Tampereen keskustan kattoja.  Tämä kamerattomuuden hetki tunkee painajaisuniini vieläkin. Tulevaisuudessa moinen hätätilanne ei  saisi olla ongelma.

Kun liikkuva kuvauskalusto alkaa löytyä jokaisesta taskusta, puuttuu enää tapa lähettää havainto muiden harrastajien iloksi. Taivaanvahdin nykyinen käyttöliittymä on suunniteltu pitkälti tavallisia tietokoneruutuja ajatellen.

Jotta murros nopeasti muuttuvien ilmiöiden havaintokulttuurissa todella toteutuisi, tarvittaisiin jokin kätevämpi tapa lähettää havaintoja myös pienempinäyttöisillä kannettavilla laitteilla. Näin tieto juuri nyt näkyvistä taivaanilmiöistä saataisiin välitettyä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monelle.

Siksi päätimme julkaista keväthaasteen kaikille ohjelmistokehitystaitoisille. Taivaanvahdin haasteen  tavoitteena on mobiililaitteiden käytön yleistyminen havaintojen teossa.

Kahden kuluneen vuoden aikana Taivaanvahtiin on kehitetty rajapintoja, joiden avulla järjestelmästä voi hakea havaintotietoja. Rajapinnan uusin ominaisuus on mahdollisuus havaintojen lähetykseen. Tässä on koko haasteen ydin.

Taivaanvahdin päälle on jo kehitetty useita asiakasohjelmia havaintojen selailuun. Ensimmäisenä niistä valmistui Sasken Finlandin  kehittämä Windows Phone -client. Android-laitteille on ladattavissa havaitsijalegenda Arto Oksasen kehittämä yksinkertainen selailusovellus. Uusin tulokas joukkoon on Kalle Vahlmanin ohjelmoima Jolla-sovellus. Mikään näistä ei kuitenkaan osaa vielä lähettää havaintoja.

Taivaanvahdin mobiilihavainnointihaaste on osa Spaceship-yhdistyksen järjestämää kahden päivän hackathonia, joka keskittyy vastaamaan myös NASAn Space Apps -haastepinoon. Spaceship 2014 -tapahtuma järjestetään Tampereella 11.–13.4. Osallistuminen on ilmaista. Taivaanvahdin haasteen voittajat julkaistaan tapahtuman viimeisen päivän palkintojenjakotilaisuudessa.

Haluatko sinäkin tietää mitä taivaalla juuri nyt tapahtuu? Kerää grafiikka-, ohjelmointi – tai muuten vaan IT-taitoisista kavereista tiimi ja ota haaste vastaan!

Jonain päivänä myös matkapuhelimesi pystyy ottamaan tällaisia kuvia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Tysonin luotsaama Cosmos seuraa Carl Saganin jalanjälkiä

1.3.2014 klo 07.56, kirjoittaja
Kategoriat: Taivas takapihalla , Yleinen , Yleinen avaruushäröily

Olen tottunut siihen, että tähtitieteilijöitä voi ongelmitta valokuvata pitkällä objektiivilla. Se vähän niin kuin kuuluu asiaan. Mutta Neil deGrasse Tysonin tapauksessa valinta oli selvästi väärä. 

Kalastelin epätoivoisesti tähän blogikirjoitukseen kuvaa, mutta se oli haastavaa: en päässyt perääntymään riittävästi. Esiintyjäksi syntynyt Tyson oli juuri edessämme puhunut innokkaasti tähtitieteen popularisoinnista. Takanani oli laumoittain nuoria tutkijoita ja tähtitieteen opiskelijoita, enemmistö naisia. Tilanne olisi ollut ennakoitavissa, jos olisin etukäteen tiennyt People Magazinen jo nimenneen kaverin maailman seksikkäimmäksi elossa olevaksi astrofyysikoksi.

140107-032118_EmmaHerranen_NTyson_p

Neil deGrasse Tyson, kuva Emma Bruus

Tyson nähdään maaliskuussa televisiossa myös Suomessa. Hän ottaa Carl Saganin paikan juontajana vuoden 1980 kuuluisan Cosmos tv-sarjan jatko-osissa. Sarja näytetään FOXin tv-kanavilla. Häh, FOXin? Kyllä. Tysonin mukaan ajatus tuntui aluksi oudolta: kanava ei useimpien mielikuvissa ole tunnettu laadukkaasta tiedesisällöstä. Mutta toisaalta avaruussarja olisi todennäköisesti tyypilliselle FOX-yleisölle uusi tuttavuus. Tarjolla oli selkeästi mahdollisuus tuoda avaruuden ihmeet myös ei-tiedeaktivistien olohuoneisiin.

Toinen syy viedä uusi Cosmos FOXille oli kanavan tarjoama tiedesarjalle harvinaisen komea budjetti. Hulppealla rahoituksella esitystavaksi saadaan jotain paljon powerpointtia näyttävämpää. Sarjan tiimi pääsi kuvausprosessin aikana kokeilemaan uusinta tietokonegrafiikkaa, green screenejä ja vierailemaan monissa historiallisesti tärkeissä tapahtumapaikoissa. Luvassa on siis silmänruokaa niillekin, jotka jo tietävät kaiken.

Carl Saganin leski ja alkuperäisen Cosmoksen käsikirjoitukseen osallistunut Ann Druyan on myös uuden sarjan taustalla. Hänen lisäkseen tähtitieteen asiantuntijana toimii astrofyysikko Steven Soter. Tiimin tavoitteena oli luoda yhdessä uusi, moderni sarja alkuperäisen Cosmoksen hengessä.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuinka tässä on onnistuttu.

Kotimaasta katsottuna Neil deGrasse Tyson on suuren maailman Esko Valtaoja.  Hän on tehnyt useita tähtitiedettä popularisoivia kirjoja ja on tunnettu tv-kasvo. Päivätyönään Tyson johtaa New Yorkin Hayden-planetaariota, mutta taustaltaan hän on supernoviin erikoistunut tähtitieteilijä.  Tyson painottaa paljon sosiaalisen median merkitystä tiedeuutisoinnissa. Hän itse on ahkera twiittaaja, jolla on yli miljoona seuraajaa.

Tyson riemuitsee tieteellisen ajattelun ja siihen liittyvien ilmiöiden valumisesta osaksi populaarikulttuuria ja arkipäivää. Esimerkkejä tästä ovat Big Bang Theory (sarja Rillit huurussa) – ja muut tekniikkaa ja tutkimusta juonissaan hyödyntävät sarjat. Tysonin mielestä tiedevitsien päätyminen huumorisarjakuviin osoittaa, että niille löytyy jo laaja ymmärtävä lukijakunta kansan keskuudesta. Naureskelimme silmät valuen oivalle kokoelmalle tiedehuumorin mestariteoksia. Mieleeni tuli välittömästi Pertti Jarla ja hänen loistava Fingerpori-sarjakuvansa. Osataan tiede-ilmiöille kikatella sujuvasti kotimaassakin!

Cosmosksen ensimmäinen jakso näkyy FOXilla sunnuntai-iltana 16. maaliskuuta alkaen. Sarja jatkuu National Geographic -kanavalla. Katso sarjan traileri You Tubessa.

2017: Sarja nähtävissä myös Netflixistä

2 kommenttia “Tysonin luotsaama Cosmos seuraa Carl Saganin jalanjälkiä”

  1. Lasse Reunanen sanoo:

    Mielenkiintoista kerrontaa – vaikka henkilö itselleni tuntematon enkä ilman digi-yhteyksiäni voi tv:stä katsoa.
    Lisään samalla viitekommenttinani, että lauantaina 01.03.2014 noin 15:00 lähetin Syksy Räsäsen blogiin kommenttini, jonka poisti; ”ei ole paikka omien teorioiden esittelemiseen” – ja tekonsa luettuani poistin bloginsa lukemistostani.

  2. Emma Herranen sanoo:

    Ensimmäinen jakso Cosmosta on nyt nähty Yhdysvaltain esitystahdissa. On kyllä todella visuallisesti näyttävä ja aivonystyröitä rapsuttava purjehdus ajassa ja avaruudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *