Arkisto


Bongaa talven kiikarikomeetta Lovejoy

3.1.2015 klo 22.59, kirjoittaja
Kategoriat: Havainnot , Taivaanilmiöt

Harrastajatoverit ovat jo joulukuun ajan laulelleet Lemmenlaivan kertosäkeellä ”Lovejoy / soon will be making another run / oh Lovely / in its trip around the Sun…”. Kiinnostus komeetan ympärillä tiivistyy, sillä kohde on nyt havaittu ensikertaa myös Suomen taivaalla.

Uusin tulokas saattaa olla yhtä helppo kohde kuin kiikarikomeetta C/2013 R1 (Lovejoy) tammikuussa 2013.

Uusin tulokas saattaa olla yhtä helppo kohde kuin kiikarikomeetta C/2013 R1 (Lovejoy) tammikuussa 2013. Kuva: Emma Herranen

Tämän talven kuumin julkkis ei ole se sama C/2011 W3 (Lovejoy), joka ihastutti vuosien 2011-2012 vaihteessa eteläistä pallonpuoliskoa kasvattamalla aurinkotuulessa todella komean hännän. Talven 2015 tulokas on saman tähtiharrastajan uusin löydös C/2014 Q2 (Lovejoy). Kaikenkaikkiaan Terry Lovejoy on löytänyt viisi komeettaa, joista edellinen C/2013 R1 (Lovejoy) oli helposti havaittava kiikarikohde myös Suomessa. Kaksi muuta Lovejoyta pystyi näkemään vain kaukoputkella.

Suomalaisista tähtiharrastajista C/2014 Q2 (Lovejoy):ta ehti ensiksi valokuvaamaan Taivaanvahtiin Arto Oksanen. Arto käytti havaintovälineenään netin yli vuokrattavaa kaukoputkea Chilessä, sillä elokuussa 2014 himmeä kohde ei ollut vielä edes pilke pohjoisen pallonpuolen väen okulaarissa.

Suomen horisontista vielä himmeän Lovejoyn bongasivat kuvaajakonkarit Tapio Lahtinen ja Toni Veikkolainen.  Helppoa pienen utupallon edottaminen ei vielä 28. joulukuuta ollut, mutta tilanne on vähitellen muuttumassa.  Komeetan kirkkauden on arvioitu olevan tällä hetkellä magnitudin viisi luokkaa. Kyseessä on pintakohde, joten se ei näy yksittäisen viidennen magnitudin tähden tavoin selkeänä valopisteenä. Siksi tämän Lovejoyn utuläikän löytäminen on käytännössä vastaavan kirkkauksista tähteä vaikeampaa.

Ennusteet viittaavat siihen, että komeetta saattaisi tammikuun aikana kirkastua paljain silmin näkyväksi. Valokuvauskohde siitä ainakin tulee. Jos hyvin käy, siitä saattaa tulla samanlainen valokuvaajien iltaulkoiluttaja kuin komeetta C/2012 K1 (PANSTARRS):ista keväällä 2013.

Mitä pitäisi tehdä jos tämän komeetan haluaa nähdä? Kaiva kaapista esiin kiikarit ja pilkkihaalarit. Ihan suinpäin ei kannata lähteä Lovejoyta metsästämään, sillä tammikuun alussa täysikuu haittaa havainnointia. 10.1. alkaen kuutamon haitta on vähäisempi ja komeetta on noussut korkeammalle härän tähtikuvioon. Ennen hankeen juoksemista on hyvä varmistaa komeetan sijainti netistä vaikkapa Seiichi Yoshidan sivuilta.

Myös komeetan valokuvausta voi rohkeasti kokeilla. Sen saattaa saada haaviin ihan perhepokkarillakin, jos laitteesta vain löytyy manuaaliasetukset. Komeetan vangitsemiseen tarvitaan väistämättä usean sekunnin valotusaika ja vakaa jalusta. Sopivia asetuksia voi etukäteen tutkiskella vaikkapa Taivaanvahtiin lähetettyjen Panstarrs-havaintojen valokuvausasetusten tiedoista (klikkaa kuva auki ja paina EXIF-tekstiä).

Jos komeettaa aikoo kuvata pidemmällä polttovälillä, tarvitaan kameran alle todennäköisesti jokin seurantalaitteisto. Tähän kelpaavat oivasti kaukoputkien jalustat ja pienet seurantajalustat.  Komeetan kuvauksessa kaukoputki ei välttämättä ole pakollinen hankinta, sillä kuvaan halutaan tyypillisesti komeetan pyrstö mukaan. Yli metrin polttovälillä suurennosta tulee helposti jo liikaakin ja kuvaan mahtuu pelkkä ydin. Kaukoputken läpi kuvaava joutuukin todennäköisesti koostamaan komeettansa useasta eri otoksesta. Komeettojen ikuistamiseen soveltuvat oikein hyvin monen sunnuntaikuvaajan pöytälaatikosta löytyvät 200-400 mm teleobjektiivit.

Vintage-havaitsija saattaa ohittaa koko digikuvaushäröilyn ja tyytyä lintukiikareihin, paperiin ja lyijykynään. Kohteen tallennustyypistä riippumatta kaikki Lovejoy-havainnot ovat todella tervetullaita Taivaanvahtiin. Komeettahavainto tehdään Taivaanvahdissa aurinkokunta-lomakkeella, jossa kohteeksi valitaan komeetta. Kohteen nimikenttään kirjoitetaan tämän häntäveikon tapauksessa ”C/2014 Q2 (Lovejoy)”.

Komeettojen kirkkauden ennustaminen on jännempää kuin vakioveikkaus, eikä lopputuloksesta ole koskaan takeita. Voi olla että tämäkin tapaus jää pieneksi himmeäksi möykyksi taivaalla, tai sitten se kasvattaa silmiä hivelevän pyrstön aurinkotuulen irrottaessa vettä ja pölyä. Tulevaisuus näyttää kuinka tällä kertaa käy.

Komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS) oli keväällä 2013 paljain silmin näkyvä kohde

Komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS) oli keväällä 2013 jopa paljain silmin näkyvä kohde. Kuva: Emma Herranen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *