Arkisto


Sony a7R II: Kun uusi järkkäri tuli taloon

11.4.2016 klo 23.11, kirjoittaja
Kategoriat: Havaintovälineet , Tähtivalokuvaus , Taivas takapihalla

Olin kantanut vuodesta 2006 asti kaulassa Canonin 5D-sarja järjestelmäkameroita. Takanani oli yli 10 vuotta pelkkää Canonia. Talvella edessä oli uuden järjestelmäkameran hankinta. Oletin jatkavani tutun ja turvallisen valmistajan uudella lippulaivalla, mutta näin ei yllätyksekseni käynytkään.

Olen sekalainen kuvaaja, joka konttaa maastossa ötököiden perässä ja yöllä karkaa tähtitaivaan alle. Laitteen kyky suoriutua pimeässä on aina ollut avainasemassa valitessani uutta kameraa. Koska objektiivia pystyy vaihtamaan käyttötarkoituksen mukaan lennosta, avainsanaksi tiivistyy kohinansieto ja kennoherkkyys. Etsin siis jotain, jolla ISO-lukua saattaa kasvattaa mahdollisimman korkeaksi ilman että silmähifistille iskee päänsärky.

Tehdessäni tutkimusta Revontulia ja ihmisiä -juttua varten vaikutuin uusien Sonyn peilittömien järjestelmäkameroiden suorituskyvystä. Kohinan määrä huippumalleissa vaikutti erittäin vähäiselle.

Lisäksi optisen etsimen puute teki laitteista suhteellisen pieniä ja naisen käteen sopivia. Olin Canonin järkkäreissä harmitellut sitä, ettei pieni ja siro käteni ulottunut mukavasti kaikille painikkeille. Koon lisäksi kompaktimman rakenteen selvä etu oli paino. Vakiokoonpanoni kevenisi rungon osalta 1/3 entisestä ja sopivan kompaktilla objektiivilla kokoonpano lähestyisi jo paksumman pokkariluokan mittoja. Muutos oli toivottu, sillä liian raskas kantamus jää herkemmin kotiin.

Silti merkin vaihto arvelutti. Olin kerännyt kaappiin vuosien varrella kasan Canonin laadukkaita objektiiveja. Jos vaihtaisin merkkiä, joutuisinko ostamaan vastaavat uudelleen? Ei suinkaan, homma hoituisi sopivalla sovitinpalalla. Ehkä jopa niin, että tarkennuskin toimisi.

Pieni objektiivi ja Sony A7R II muodostavat käsilaukussa kuljetettavan kokoonpanon. C-merkittyjen painikkeiden toiminta on käyttäjän itsensä asetettavissa.

Pieni objektiivi ja Sony A7R II muodostavat käsilaukussa kuljetettavan kokoonpanon. C-merkittyjen painikkeiden toiminta on käyttäjän itsensä asetettavissa.

Sony a7R II yökuvaajan kädessä

Niinpä kävelin eräänä iltana kotiin laukussani upouusi Sony a7R II ja Metabones IV adapteri.

Ensimmäinen asia mitä yhdistelmän kanssa tein oli sovitinkappaleen ohjelmistopäivitys. Tämä operaatio kuulemma takaisi paremmat automaattitarkennusominaisuudet.

Kokeilin läpi kaikki objektiivini ja vain yhden kanssa automaattitarkennus vaikutti olevan ongelmissa: EF 100 mm f/2,8 macron tarkennus sahasi osuen kohdalleen hieman satunnaisen tuntuisesti. Muilla objektiivailla automatiikka toimi siedettävästi moniin tarkoituksiin. Pieniä lapsia ja liikkuvia eläimiä kuvatessa ratkaisu saattaisi tuntua turhan hitaalle.

Olin alun perin lähtenyt liikkeelle oletuksesta, että sovitin mahdollistaisi tarkennuksen lähinnä Canonin omien L-sarjan lasien kanssa. Hämmästyksekseni myös muutamat Canonin EF-kiinnityksellä varustetut kolmannen osapuolen objektiivit toimivat rungossa moitteetta. Sonyn rungon hankintaa harkitsevan merkkivaihtajan kannatta kuitenkin testata omat objektiivinsa ennen ostopäätöstä tai vähintään tarkistaa Metabonesin sivuilta yhteensopivuuslista ennen hankintaa.

Kamera tarjosi suhteellisen joustavat mahdollisuudet valita itse eri painikkeiden takana olevia toimintoja. Laitoin tarkennuskuvan suurennoksen helposti yhden napin taa saataville. Ratkaisu oli erinomaisen toimiva ja pystyin yökohteille nopeasti varmistamaan, että tarkennus on varmasti juuri äärettömässä.

Tähtikuvauskokeiluissa laite suoriutui erinomaisen hyvin. Sillä sai siedettävää kuvaa monista himmeistä kohteista jopa käsivaralta. Käytin testitapauksissa varsin valovoimaista 24mm f/1,4 objektiivia, mikä osaltaan teki mahdolliseksi tähtikuvien oton laivan keikkuessa myrskyävällä merellä ja revontulten videoinnin käsivaralta lentokoneessa. Kuvaus onnistui nyt myös tilanteissa, joissa jalustan käyttö olisi mahdotonta.

Testasin rungon ISO-suorituskykyä kuukausien testijakson aikana kolmeen komeettaan:  C/2013 US10 Catalina (ISO 1 600, kohde magnitudia 6), C/2014 S2 PANSTARRS (ISO 25 600, kohde magnitudia 9,2),  C/2013 X1 PANSTARRS (ISO 32 000, kohde magnitudia 9,6). Himmeimpien kohteiden kuvat ovat osasuurennoksia alkuperäisestä, joten kohina näkyy niissä selvästi. Jos kuva on kuitenkin pakko saada otettua pimeässä, on lopputulos edelleen täysin käyttökelpoinen. ISO-suorituskyky tulee tarpeeseen, sillä rungossa ei ole sisäänrakennettua salamaa. Testiotosten kautta voit vertailla ISO 400 – 32 000 -asetuksilla otettuja kuvia.

Animaatio kuvattuna Atlantin yli lennolta 31.12.2015. Jalustaa ei ollut käytettävissä, joten otokset oli pakko vangita käsivalta.

Animaatio kuvattuna Atlantin yli lennolta. Jalustaa ei ollut käytettävissä, joten otokset oli pakko vangita käsivalta. Työkaluina Sony A7R II ja Canon EF 24mm f/1,4L II.

Hyvää:

  • ISO-lukua tohtii nikottelematta kasvattaa 3200-6400 paikkeille. Valittavissa oleva ISO-alue on huima 50 – 102 400.
  • 4K video tarjoaa vaikuttavaa kuvanlaatua
  • Kääntyvä LCD on kätevä kaukoputken kanssa tai makrokuvauksessa
  • Rungossa on oma kuvanvakain, joka vaikuttaa toimivan erinomaisen hyvin
  • Hiljainen kuvaus antaa mahdollisuuden kuvata häiritsemättä esim. häissä, hautajaisissa tai esitysten aikana
  • Mahdollisuus räätälöidä esille tärkeimpiä asetuksia ja muokata laitteen toimintaa
  • Laitetta voi käyttää verkkovirralla mukana tulevan muuntajan avulla.

Kehittymisen varaa:

  • Yhdellä akullisella saa vain noin 300 kuvaa. Paketissa oli onneksi kaksi akkua, mutta taskuun kannattaa varata enemmänkin.
  • Objektiivin vaihto ei aina onnistu lennosta kameran ollessa päällä. Laite ei välttämättä toivu hätäisestä vaihdosta ilman akun irrotusta.
  • Kameran panoraaman koostamiseen käytetty työkalu ei ole täydellinen: mielummin liitän itse kuvat yhteen esim. Hugin –ohjelmaa käyttäen.
  • Akun koteloa ei saa naksahtamaan työntäen kiinni: kätevä ominaisuus johon olin tottunut.

Lisää rautaa rajalle

Sekä Sonyllä, Nikonilla että Canonilla uudet huippujärjestelmäkamerat tuottavat suuria kuvia. Tarkkuus kaikissa on 40 Mpix paikkeilla. Sony A7R II puskee ulos parhaimmillaan 7952 x 5304 pikselin otoksia, mikä antaa luontokuvaajalle ruhtinaalliset mahdollisuudet leikata kuvia. Samalla kuvien tilantarve kuitenkin kasvaa merkittävästi. Jos kuvaa sekä raaka- että jpeg -otokset päällä, saattaa yksi kuva viedä n. 50 Mt kovalevytilaa (raaka 42 Mt ja jpeg 8Mt).

Monelle tämä tarkoittaa sitä, että kameran kanssa vaihtoon menee samalla tietokone. Asiaan vaikuttaa paljon myös videokäyttö. En yleensä tallenna liikkuvia kohteita, mutta erityistilanteissa näin tulee tehtyä. Sony a7R II -kamerassa on mahdollisuus joustavasti valita videotallenteiden resoluutio ja tallennettavan materiaalin laatu. Valinnat liikkuvat 3840 x 2160 4K resoluution ja 1080 x 1920 HD-resoluution välillä.

Kääntyvästä ruudusta on iloa kiinnitettäessä kameraa kaukoputkeen.

Kääntyvästä ruudusta on iloa kiinnitettäessä kameraa kaukoputkeen.

Tällaiset mittasuhteet eivät enää ole edukseen läppärin ruudulla, vaan kokoonpanoon kannattaa liittää aito 4K näyttö ja reilusti kovalevytilaa tallennukseen ja varmistuksiin. Tietokoneen päivitysrumba oli kohdallani selkeä osa kameran päivitystä. Muutaman illan askartelun jälkeen koossa oli kahdeksalla ytimellä, 32Gt käyttömuistilla ja 4+4 Tt kovalevyillä varustettu mylly.  Kokosin koneen itse, joten päivityksen kokonaishinta jäi vanhoja osia käyttäen 1000 euron paikkeille. Jos koko kokoonpanon hakee uutena kaupasta näyttöineen kaikkineen, saattaa vastaavaan settiin helposti upota kameran hinta.

Pienemmälläkin pärjää. Sony a7R II:lla on tähtikuvaajien kovasti suosima pikkusisko Sony a7S II. En ole tätä päässyt kokeilemaan, mutta Ronn Murrayn mukaan malli soveltuu erinomaisesti revontulten videointiin. Pikkusiskon resoluutio on pienempi, vain 12 megapikseliä, mutta sen ISO-herkkyydet venyvät vielä valitsemaani mallia pidemmälle. Jos siis haluat kuvata järjestelmäkameralla hämärässä videota ja pärjäät pienemmällä resoluutiolla, a7S II saattaa olla hyvä valinta.

Optiikka ja megapikselit

Teknisesti onnistuneeseen kuvaan vaikuttavat järjestelmäkameran rungon lisäksi myös käytetyt objektiivit. Jos megapikselimonsterisi on kiinni kumiankassa, kuvanlaadullinen lopputulos kokonaisuudestaan on maksimissaan kumiankan suorituskyky. Objektiivi lopulta määrittelee, saatko hyötyä kamerarungon kennon suuresta resoluutiosta.

Laadukkaat huipputarkkuuksien piirtoon pystyvät objektiivit ovat – yllätys yllätys – kalliita. Vain harva objektiivi markkinoilla pystyy edes tuottamaan pikselintarkkaa kuvaa 40-50 Mpix kennolle. Niinpä budjettikuluttajan optimivalinta laadun ja hinnan suhteen lienee jossain muualla kuin huippubrändien megapikselihirmuissa.

Vaikka valokuvauksesta ja erityisesti tähtikuvauksesta puhuttaessa ilmassa kelluu hienoa optiikkaa ja teknisiä termejä, merkitsee yksi asia lopputuloksen kannalta enemmän kuin mikään vempain: sinä itse. Taitava kuvaaja repii myös vaatimattomammalla laitteistolla upeita otoksia. Toisaalta mielikuvituksettomampi kuvaaja ei saa edes brändimersulla jälkeen vaikuttavaa jälkeä.

Vinkki: Kurkista Dxomark.com:ista millaiseen piirtoon objektiivisi kykenevät.

Pienestä voi tehdä myös ison: Metabones IV-sovittimella runkoon saa kiinni Canonin EF-kiinnityksen L-objektiivit niin että automaattitarkennus toimii mukavasti. Vastaavia sovittimia on saatavissa myös muiden valmistajien objektiiveille.

Pienestä voi tehdä myös ison: Metabones IV-sovittimella runkoon saa kiinni Canonin EF-kiinnityksen L-objektiivit niin, että automaattitarkennus toimii mukavasti. Vastaavia sovittimia on saatavissa myös muiden valmistajien objektiiveille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *