Arkisto


Planeettajahtiin tähtitornille

22.2.2015 klo 14.38, kirjoittaja
Kategoriat: Taivas takapihalla , Yleinen , Yleinen avaruushäröily

Nyt on ehdottomasti paras aika käydä tutustumassa lähimpään tähtitorniin.

Ai miksikö? No siksi, että kevättaivaalla piisaa silmänruokaa ja on todennäköisintä ettei pilvipeite turmele näkymää.

Myöhäsyksy ja alkutalvi ovat Suomessa niin pilvistä, että vesimassa läpi näkee vain hyvällä tuurilla. Kevät sen sijaan on säiden puolesta otollisempaa aikaa tähtitaivaan bongailuun. Luvassa on vielä muutama pilvientäytteinen viikko, mutta maaliskuu on yleensä tarjonnut jo selkeämpiä iltoja. Huhtikuussa iltataivaat alkavat olla liian vaaleita tähtitaivaan kohteiden havainnointiin.

Nähtävääkin on: iltataivaalla loistaa kaunis setti planeettoja. Auringonlaskun suunnassa lännessä sädehtii kirkkaana Venus ja hieman sen yläpuolella Mars. Idässä puolestaan näkyy Jupiter.

Planeetat ovat tietysti havaittavissa ihan paljain silminkin, mutta suuremmalla kaukoputkella kohteista erottuu myös yksityiskohtia. Jos et satu omistamaan kaukoputkea, tällaiset planeettakelpoiset laitteet löytyvät helpoiten paikallisen tähtiharrastusyhdistyksesi tiloista.

Jos siis et ole koskaan nähnyt Venuksen vaiheita, ruostunutta planeettaa tai Jupiterin kuita, käy katsomassa itse. Mukaan voi ihan hyvin ottaa koko perheen…ehkä lemmikkejä lukuun ottamatta. Öisin on vielä hyytävän kylmää, joten retkelle tulee pukeutua lämpimästi. Kaiva siis kaapista tumput, pipa ja vielä ne mummun ompelemat villahousutkin. Pilkkihaalari on tähtitornilla täydellinen edustusasu ilman kravattiakin.

Taskuun on hyvä varata hieman käteistä, sillä tyypillinen tähtiyhdistys rahoittaa laitteiden ylläpitoa ja hankintoja yleisönäytöstuloilla. Pääsymaksut vaihtelevat vierailijan iästä ja paikkakunnasta riippuen yhden ja ja viiden euron välillä. Yhdistysten jäsenillä on tietysti vapaa pääsy tilaisuuksiin.

Tähtitorni on kiva iltakävelykohde ja evääksi voi ottaa vaikka termospullollisen glögiä. Kuva Tampereen Ursan tähtinäytöksestä (elokuu 2009).

Tähtitorni on kiva iltakävelykohde ja evääksi voi ottaa vaikka termospullollisen glögiä. Kuva Tampereen Ursan tähtinäytöksestä (elokuu 2009).

Yleisölle avoimia tähtitorneja:

  • Helsinki: Ursa ry, Kaivopuiston tähtitorni auki ti-su klo 19-21. Säävaraus.
  • Hämeenlinna: Hämeenlinnan Vega, observatorio on avoinna maanantaisin klo 19-21. Säävaraus
  • Kirkkonummi: Kirkkonummen komeetta, Volsin torni avoinna yleisölle sunnuntai- ja maanantai-iltaisin maaliskuun loppuun saakka. Säävaraus.
  • Joensuu: Joensuun seulaset, Jakokosken tähtitorni auki yleisölle tiistaisin klo 19-21 24.3. saakka
  • Jyväskylä: Jyväskylän Sirus, torstaisin Nyrölässä, perjantaina Hankasalmen observatoriossa ja sunnuntaisin Rihlaperän tähtitornissa klo 19-20. Säävaraus
  • Lahti: Lahden Ursa, Pirttiharjun vesitornilla järjestetään yleisönäytöksiä joka kuun 1. keskiviikko klo 19-21
  • Oulu: Oulun Arktos, Puolivälinkankaan tähtitorni avoinna yleisölle torstaisin klo 20 alkaen. Säävaraus.
  • Raahe: Raahen Phobos, Sunnuntai-iltaisin tähtinäytöksiä klo 18 alkaen. Säävaraus.
  • Salo: UrSalo, tähtinäytöksiä Halikon vesitornilla sunnuntaina 1.3. ja 15.3. klo 19 alkaen. Säävaraus.
  • Tampere: Tampereen Ursa, Kaupin tähtitorni auki aina sunnuntaisin klo 19-21 maaliskuun loppuun saakka
  • Turku: Turun Ursa, Iso-Heikkilän tähtitorni auki perjantaisin klo 19-21 3. huhtikuuta asti
  • Varkaus: Warkauden Kassiopeia, Härkämäen tähtitornilla yleisönäytökset torstaisin klo 18-21 (kesäajan puolella klo  20-22)

Monet yhdistykset pitävät tähtitorneja auki yleisölle vain selkeällä säällä. Säävarauksella tarkoitetaan, että tilaisuus peruuntuu pilvisellä säällä. Huimista teknologisista edistysaskeleista huolimatta kukaan ei ole vielä keksinyt sellaista laitetta, joka poistaisi pilvet kaukoputken edestä tai pystyisi uittamaan avaruuden fotonit vesisiivilän läpi.

2 kommenttia “Planeettajahtiin tähtitornille”

  1. Merilin Ellermaa sanoo:

    Hei, miten te pidätte yleisölle auki nyt korona aikaan tähtitornia? Voisiko mahdollisesti nyt viikonloppuna 29.5-30.5. Torni olla auki? Sää näyttäisi olevan selkeä.

    1. Emma Bruus sanoo:

      Hei,

      Tähtinäytöstoimintaan vaikuttaa nyt touko/kesäkuussa kaksi isoa häiriötä, korona ja aurinko. Riippumatta paikkakunnasta, normaalina aikana yöpuolelle painottuva tähtinäytöstoiminta siirtyy kesälomalle yleensä kesäaikaan siirryttäessä. Näin siksi,ettei yöllä enää yksinkertaisesti tule pimeää. Tähtinäytöstoiminnan alkua kannattaa osottaa lokakuun paikkeilla ja seurailla silloin tilannetta.

      Korona tuo tavanomaiseen toimintaan kuitenkin monta ehkää ja jossia. Jotta tähtinäytöstoiminta alkaisi, pitäisi tartuntamäärien olla hyvin matalia. Tähän puolestaan vaikuttaa rokotekattavuus ja erityisesti se, missä vaiheessa suurin osa väestöä on ehtinyt saada molemmat rokoteannokset.

      Kesällä on satunnaisesti järjestetty aurinkonäytöksiä, mutta niitäkään ei nyt näy kalenterissa. Kannattaa kuitenkin huomata 10.6. osittaisen auringonpimennyksen liveseuranta, joka on pimennyksen ympärille keskittyvä Zoom-tapahtuma: https://www.ursa.fi/palvelut/tapahtumakalenteri/tapahtuma?eventid=32940

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Komeetta Lovejoy -päivitys

3.2.2015 klo 22.18, kirjoittaja
Kategoriat: Havainnot , Taivaanilmiöt

Tammikuun alussa kirjoitin komeetta C/2014 Q2 (Lovejoy) nousevan Suomen yötaivaiden iloksi. Kuinkas sitten kävikään?

Ensimmäiset innokkaat kävivät bongaamassa kohdetta 5/6 tammikuuta yönä. Tuolloin kuutamo haittasi odotetusti näkyvyyttä ja kohde oli vaikea erottaa vaaleasta taustataivaasta.

Kuutamossakin komeetan kärki erottuu kiikareilla helposti

Kuutamossakin komeetan kärki erottuu kiikareilla helposti

Näkymä oli kiikareillakin vaatimaton ja kohteen löysi helpoiten kameralla. Kamera vangitsee yötaivaan yksityiskohdat paljon ihmissilmää paremmin.  Nyt se paljasti Orionin jalkojen juuresta jotain, mitä ei normaalisti siellä näkyisi: pienen vihertävän utuläikän. Se näytti, liikkui ja haisi harrastajan silmään täysin mukiinmenevältä komeetalle.

Monen muiden harrastajien tavoin komeettametsästykseni tyssäsi ensimmäisen tammikuun kuvauskeikan jälkeen: pilvet tulivat eteen. Ja ne pysyivät edessä. Monen viikon ajan.

Vasta 19-21 päivien välillä  pilviverho rakoili niukasti. Kynnelle kykenevät komeettabongarit ryntäsivät kameroineen ulos.

Olin palaamassa työmatkalta kohti kotia kun pilviverhoon ilmestyi aukkoja. Mitähän Lovejoylle kuuluu? Pysäytin auton mahdollisimman pimeään paikkaan ja katsoin ulos. Tilanne oli muuttunut tammikuun alusta selvästi: nyt uuden kuun aikaan sen ydin oli selvästi näkyvissä paljain silmin pienenä länttinä. Pyrstöstä ei ilman raskasta kuvauskalustoa ollut tietoakaan.

Taivaalla leijui yläpilvilauttoja. Sää oli kaikkea muuta kuin ideaalinen havaintosessiolle. Vilkaisu tulevien päivien ennusteisiin suorastaan potkaisi autosta ulos: jos komeettaa kuvitteli kuvaavansa uudestaan, se pitäisi tehdä nyt.  Hyppäsin jakkupuvussa suoraan pilkkihaalariin. Lähes 14 asteen pakkanen ja pirteä tuuli olisivat muuten opettaneet businesspukeutujan pohjolan tavoille parissa sekunnissa.

Olin hieman laiska seurantajalustan pystyyn heittämisen kanssa. Sen suuntaus oli yhtä onnistunut kuin sääkin. Yksi kunnollinen kuvasarja kuitenkin tarttui haaviin viiman järsiessä sormia. Tämän jälkeen pilvipeitto palasi taivaalle.

Tammikuun lopun täysikuu tekee taas hetkellisesti komeettabongauksesta haastavampaa. Nyt magnitudin neljä luokkaa oleva Lovejoy alkaa vähitellen himmetä. Sitä ehtii vielä kurkistaa iltataivaalla, ellei sada sammakoita.  Täysikuun valaistus vähenee 7. helmikuuta jälkeen ja pintahimmeä kohde on taas paremmin edukseen.

Veli-Pekka Häkkinen onnistui nappaamaan yhden kauden parhaimmista Lovejoy-kuvista. Hyytävässä pakkasessa piti reagoida nopeasti, jos aikoi pilvien lomasta ikuistaa kohteen.

Veli-Pekka Häkkinen onnistui nappaamaan yhden kauden parhaimmista Lovejoy-kuvista. Hyytävässä pakkasessa piti reagoida nopeasti, jos aikoi pilvien lomasta ikuistaa kohteen.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *