Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän valoilmiöt - Toukokuu 2024

 Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Toukokuu on edelleen hyvää aikaa halojen havaitsemiseen. Vaalealle yötaivaalle alkaa ilmestyä kesäisiä vieraita, valaisevia yöpilviä.

Halot

Haloilmiöitä on runsaimmin huhti–toukokuussa. Tällöin näkyvät monesti myös vuoden kirkkaimmat ja komeimmat halonäytelmät, joissa esiintyy harvinaisempiakin halomuotoja. Aurinkolasit ja kamera ovat havaitsijan parhaat apuvälineet.
» Lue lisää haloilmiöistä

Valaisevat yöpilvet

Valaisevia yöpilviä alkaa näkyä toukokuussa. Kuun lopulla nähdään usein ensimmäiset näytelmät. Tällöin yöpilvet erottuvat yleensä vaaleina matalalla pohjoisessa paikallisen keskiyön aikaan. Tavalliset pilvet ovat tuolloin tummia. Toukokuiset yöpilvet näkyvät vain Etelä-Suomessa, sillä pohjoisempana taivas on liian valoisa.

» Lue lisää valaisevista yöpilvistä

Siitepölykehät

Siitepölykehiä näkyy runsaimmin toukokuussa. Koivu kukkii kuun alkupuoliskolla. Lämpiminä keväinä myös kuusi ja mänty aloittavat kukintansa toukokuun lopulla. Runsaimpaan kukinta-aikaan Auringon ja Kuun ympärillä voi näkyä reunoiltaan värikäs kehä, joka voi olla matalalla pystysoikea. Havupuilla nähdään kirkastumia kehän ylä- ja alaosissa sekä sivustoilla. Tummat aurinkolasit ovat hyödyllinen apuväline taivaan kirkkauden vuoksi.
» Lue lisää siitepölykehistä
» Siitepölytilanne

Kangastukset

Suurten vesien äärellä voi kesän ensimmäisinä hellepäivinä näkyä kangastuksia, mikäli on suhteellisen tyyntä. Vesi ja sen lähellä oleva ilma on vielä kylmää, mutta korkeammalla oleva ilma on jo lämmennyt auringonpaisteessa. Lämpötilaltaan erilaisten ilmakerrosten rajapinta taittaa valonsäteitä ja saa kaukaisten saarten ja kohteiden kuvat ”leijumaan” ilmassa tai venymään pystysuunnassa.
» Lue lisää kangastuksista

Kuukauden ilmiö: Kaaria taivaalla

Huhti-toukokuu ovat tilastollisesti parasta aikaa komeiden halonäytelmien synnylle. Mukana voi olla myös harvinaisuuksia.

Auringon ympärille kietoutuva 22 asteen rengas, sen molemmin puolin loistavat sivuauringot ja ylöspäin kurottuva auringonpilari ovat yleisimpiä halomuotoja. Ne voi nähdä yhdessä tai erikseen pitkälti toistasataa kertaa vuodessa. Kymmenistä halomuodoista kaikkein harvinaisimmat ilmestyvät taivaalle ehkä vain joitakin kertoja vuosikymmenessä tai -sadassa. Ahkerimmatkaan taivaantarkkailijat eivät välttämättä onnistu näkemään kaikkia mahdollisia muotoja. Joissakin tapauksissa valoa heijastavien ja taittavien jääkiteiden synty ja esiintyminen edellyttävät erityisiä, vain hyvin harvoin toistuvia olosuhteita.

Harvinaisin halo lienee Kernin kaari, joka muodostaa taivaanlaella zeniitinympäristön kaaren puoliympyrän muotoisen jatkeen. Se syntyy auringonvalon kulkiessa laattamaisten jääkiteiden lävitse. Kaaresta tehtiin ensimmäinen luotettava havainto vuonna 1895. Sittemmin se on nähty vain joitakin kertoja. Ensimmäiset kuvat siitä sai otettua Marko Mikkilä vuonna 2007.

Tähtikartta

Avaa uuteen ikkunaan

Taivaalla tänään

Tapahtumat

  • Kuu lähellä Saturnusta yöllä 14./15.10.
  • Kuu lähellä Neptunusta yöllä 15./16.10.

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 94 %
kasvava kuperakuu
ikä: 12 päivää
 

Taivaalla lokakuussa

Aurinko ja kuu Planeetat Tähtitaivas Pimennykset Kääpio- ja pikkuplaneetat, komeetat Meteorit Ilmakehän ilmiöt