Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Helmikuussa ilmakehän ilmiöitä näkyy usein varsin niukalti.

Helmiäispilvet

Erityisesti helmikuun alkupuolella voi näkyä kirkkaita helmiäispilviä. Tavallisimmin ne loistavat värikkäinä matalalla auringonlaskun tai -nousun suunnassa. Voimakkaan läntisen ilmavirtauksen aikaan olosuhteet ovat otollisimmat pilvien esiintymiselle.

» Lue lisää helmiäispilvistä

Halot

Jääsumuhaloja esiintyy erityisesti kovien pakkasten aikaan. Tavallisimpia jääsumun synnyttämiä halomuotoja ovat pilarit, joita näkyy niin Auringon, Kuun kuin keinovalolähteiden ylä- ja alapuolella. Myös sivuaurinkoja ja -kuita sekä halorenkaita voi esiintyä.

» Lue lisää haloilmiöistä

Kangastukset ja refraktioilmiöt

Kangastuksia ja refraktioilmiöitä nähdään pakkaskeleillä jääkenttien yllä. Kaukana olevat saaret ja kohteet näkyvät vääristyneinä. Matalalla ollessaan myös Auringon kiekko saattaa vääristyä soikeaksi ja sahalaitaiseksi.

 »  Lue lisää kangastuksista ja refraktioilmiöistä

Revontulet

Revontulia näkyy yhä useammin, sillä Auringon aktiivisuus on edelleen kasvussa. Voimakas purkaus voi sytyttää taivaan tuleen eteläisintä Suomea myöten. Yleisin Etelä-Suomessa havaittava revontulimuoto on pohjoisella taivaalla näkyvä vihertävä kaari, mutta jos se lähtee kohoamaan ylemmäs, odotettavissa voi olla aktiivinen näytelmä. Kaikkein vilkkain vaihe saattaa kestää vain joitakin minuutteja, mutta saattaa toistua saman illan ja yön aikana uudemman kerran, joskus useamminkin.

» Lue lisää revontulista

» Avaruussääennuste (Ilmatieteen laitos)

» Tilaa revontulihälytys sähköpostiisi (Ilmatieteen laitos)