Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Helmikuussa ilmakehän ilmiöitä näkyy usein varsin niukalti.

Helmiäispilvet

Erityisesti helmikuun alkupuolella voi näkyä kirkkaita helmiäispilviä. Tavallisimmin ne loistavat värikkäinä matalalla auringonlaskun tai -nousun suunnassa. Voimakkaan läntisen ilmavirtauksen aikaan olosuhteet ovat otollisimmat pilvien esiintymiselle.

» Lue lisää helmiäispilvistä

Halot

Jääsumuhaloja esiintyy erityisesti kovien pakkasten aikaan. Tavallisimpia jääsumun synnyttämiä halomuotoja ovat pilarit, joita näkyy niin Auringon, Kuun kuin keinovalolähteiden ylä- ja alapuolella. Myös sivuaurinkoja ja -kuita sekä halorenkaita voi esiintyä.

» Lue lisää haloilmiöistä

Kangastukset ja refraktioilmiöt

Kangastuksia ja refraktioilmiöitä nähdään pakkaskeleillä jääkenttien yllä. Kaukana olevat saaret ja kohteet näkyvät vääristyneinä. Matalalla ollessaan myös Auringon kiekko saattaa vääristyä soikeaksi ja sahalaitaiseksi.

 »  Lue lisää kangastuksista ja refraktioilmiöistä

Revontulet

Revontulia näkyy yhä useammin, sillä Auringon aktiivisuus on kasvussa. Voimakas purkaus voi sytyttää taivaan tuleen eteläisintä Suomea myöten. Yleisin Etelä-Suomessa havaittava revontulimuoto on kuitenkin pohjoisella taivaalla näkyvä vihertävä kaari. Pohjoisemmas mentäessä revontulet näkyvät taivaalla korkeammalla. Kirkkaimmillaan revontulet leviävät yli koko taivaan, jolloin taivaanlaelle muodostuu holvimainen korona.

» Lue lisää revontulista

» Avaruussääennuste (Ilmatieteen laitos)