Kun elämä palasi Lappajärvelle
Suuret asteroiditörmäykset on perinteisesti nähty elämän kannalta aika huonona juttuna. Tähän on tietysti vahvat perusteet, tappoihan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyiselle Jukatanin niemimaalle jysähtänyt asteroidi noin kolme neljäosaa kaikista maapallon…
Pölisevän kuivat rinneraidat
Kevät tuli, lumi suli. Puro sanoi: Puli puli!1 Näillä perinteisillä sulosäkeillä on eräiden tutkijoiden mukaan voitu selittää monilla Marsin rinteillä esiintyvät hieman purojen kaivertamilta uomilta ja niiden synnyttämiltä kerrostumilta näyttävät…
Onko Chicxulubilla länsiafrikkalainen pikkuveli?
Meksikossa sijaitseva Jukatanin niemimaa ja sen edustalla oleva merialue kätkevät alleen yhden maapallon tunnetuimmista törmäysrakenteista. Suunnilleen 180-kilometrinen Chicxulub kuuluu Maan kolmen suurimman tunnetun törmäyskraatterin joukkoon. Pelkkä suuri koko yksinään ei…
Marsin syväpohjavesi
Marsin vesi on ollut lukemattomien kiihkeiden väittelyiden aihe 1800-luvun kanavista alkaen. 1990-luvun lopulla alkaneen ja yhä jatkuvan uuden Mars-huuman myötä NASA otti veden etsimisen päätehtäväkseen. Se on tietysti ohjannut tutkimusta…
Marsin mysteerit: kahtiajako ja kadonnut vesi
2000-luvun alkuvuosina Jouko Raitalan johtamalla Oulun yliopiston planetologian tutkimusryhmällä piti kiirettä. Etenkin vanhemmat kollegat ravasivat vähän väliä Berliinissä suunnittelemassa kuvauskohteita Euroopan avaruusjärjestö ESAn Mars Express -luotaimen saksalaisvalmisteiselle korkean erotuskyvyn stereokameralle…
Titanin aavesaaret
Kaukaiset kadonneet aavesaaret ovat olleet merimiestarinoiden vakiokamaa jo tuhansia vuosia. Ympäri maailman meriä on nähty ja raportoitu saaria, joista monet päätyivät kartoille asti. Myöhemmin tarkemmin tutkittaessa ”saarista” ei sitten näkynyt…
Europan hiilidioksidijää ja sen alkuperä
Vajaa vuosi sitten, 23.11.2022, Yhdysvaltain itärannikolta Baltimoresta, James Webb -avaruusteleskoopin ohjaushuoneen eturivistä, lähetettiin NASAn Deep Space Networkin kautta käsky kääntää puolentoista miljoonan kilometrin päässä sijaitseva kymmenen miljardin dollarin kaukoputki kohti…
Viileä Aurinko ja marsilainen vetytalous
Maalla ja Marsilla on paljon perustavanlaatuisia yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat kiviplaneettoja, joilla on edelleen sisäsyntyistä geologista aktiivisuutta ainakin maanjäristysten muodossa. Niiden navoilla on vuodenaikojen myötä muuttuvat jäätiköt ja kumpaisenkin planeetan…
Ceres – soodaa, suolaa ja salmiakkia
Ceres on Marsin ja Jupiterin kiertoratojen välissä olevan asteroidivyöhykkeen suurin kappale. Läpimitaltaan se on noin 940 km ja massaltaan se on yksin vastuussa yli kolmanneksesta koko asteroidivyöhykkeen massasta. Se on…
Europa – laattatektoniikkaa biljardipallolla?
Pian auringonlaskun jälkeen Padovassa tammikuun seitsemäntenä päivänä vuonna 1610 Galileo Galilei (1564–1642) suuntasi vielä uudenkarhean kaukoputkensa kohti Jupiteria. Vain viitisen viikkoa aiemmin hän havainnut Kuun olevan vuorten ja eri kokoisten…