Kun elämä palasi Lappajärvelle
Suuret asteroiditörmäykset on perinteisesti nähty elämän kannalta aika huonona juttuna. Tähän on tietysti vahvat perusteet, tappoihan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyiselle Jukatanin niemimaalle jysähtänyt asteroidi noin kolme neljäosaa kaikista maapallon…
Franz von Paula Gruithuisen – kuuhullu ja kraatteripioneeri
Baijerilainen Franz von Paula Gruithuisen (1774–1852) on yksi kuu- ja kraatteritutkimuksen historian kiistanalaisimpia ja siksi myös mielenkiintoisimpia hahmoja. Aluksi tämän monialaisen lääkärin ja luonnontutkijan havainnot Kuun pinnanmuodoista ja etenkin hänen…
Selvisikö Kuun suurin ikämysteeri?
Nelisen miljardia vuotta sitten aurinkokunnan sisäosissa meno oli rajua. Kymmenien ja satojen kilometrien läpimittaisia kivenjärkäleitä risteili sinne tänne, törmäillen niin toisiinsa kuin planeettoihinkin. Meidän kannaltamme tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä…
Röyh vai plöts – Cereksen hiilivetyjen alkuperä
Orgaaniset yhdisteet, nuo tiedeviestinnän ikuiset kiusankappaleet, eivät ole laisinkaan harvinaisia aurinkokunnassamme. Näitä vetypitoisista hiiliketjuista koostuvia elämänkin rakennuspalikoita esiintyy etenkin Jupiterin radan ulkopuolelta peräisin olevissa jäisissä kappaleissa, kuten komeetoissa ja kentaureissa.…
Törmäykset, tulivuoret ja joukkosukupuutot
On kaikki niin kuin ennenkin Aleksis Kiven (1834–1872) vuonna 1864 kirjoittamasta Nummisuutareista on peräisin usein hieman väärin käytetty sanonta ”niin muuttuu maailma, Eskoni”. Kivestä en tiedä, mutta länsimaisen sivistyneistön keskuudessa…
Onko Chicxulubilla länsiafrikkalainen pikkuveli?
Meksikossa sijaitseva Jukatanin niemimaa ja sen edustalla oleva merialue kätkevät alleen yhden maapallon tunnetuimmista törmäysrakenteista. Suunnilleen 180-kilometrinen Chicxulub kuuluu Maan kolmen suurimman tunnetun törmäyskraatterin joukkoon. Pelkkä suuri koko yksinään ei…
Kauniit maapallon renkaat ja Fennoskandian kraatterit
Useimpien tähtiharrastajan mielestä planeetoista kaunein on Saturnus. Sen renkaat ovat kiehtoneet tutkijoita Galileo Galilein (1564–1642) päivistä alkaen ja innoittaneet taiteilijoita Chesley Bonestellista (1888–1986) Kari Peitsamoon (1957–). Saturnus ei kuitenkaan ole…
Ganymedeen kulmikkaat kraatterit
Planeettaluotaimilla on poliittisten, taloudellisten ja teknologisten tarkoitusperiensä lisäksi yleensä myös jonkinmoisia tieteellisiä tavoitteita. Valtaosa luotainlentoihin liittyvistä tieteellisistä tuloksista saadaan tietysti vasta sitten, kun luotain on päätehtävänsä suorittanut ja eri mittalaitteiden…
Pluton kivisydän
Helteen piinaamien aivojen virkistykseksi on onneksi tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja. Yksi halvimmista on siirtyä mielessään aurinkokunnan vilpoisiin ulko-osiin ja mietiskellä niin sanotun Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden, kuten vaikkapa Pluton geologista kehitystä. Yksi…
Marsin mysteerit: kahtiajako ja kadonnut vesi
2000-luvun alkuvuosina Jouko Raitalan johtamalla Oulun yliopiston planetologian tutkimusryhmällä piti kiirettä. Etenkin vanhemmat kollegat ravasivat vähän väliä Berliinissä suunnittelemassa kuvauskohteita Euroopan avaruusjärjestö ESAn Mars Express -luotaimen saksalaisvalmisteiselle korkean erotuskyvyn stereokameralle…