Löpönvaara ja meteoriittien alkuperä
Suomalaisten meteoriittien ystävillä on viime vuosina ollut harvinaisen hyvät ajat. Lieksan pallasiitin ja Löpönvaaran rautameteoriitin tunnistus- ja tutkimushistorian seuraaminen on ollut poikkeuksellisen kiinnostavaa, Suomesta kun ei uusia meteoriitteja kovin tiuhaan…
Kun elämä palasi Lappajärvelle
Suuret asteroiditörmäykset on perinteisesti nähty elämän kannalta aika huonona juttuna. Tähän on tietysti vahvat perusteet, tappoihan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyiselle Jukatanin niemimaalle jysähtänyt asteroidi noin kolme neljäosaa kaikista maapallon…
Titaanikuu
Kuuta paljain silmin katsellessa siitä erottuu kaksi hallitsevaa värisävyä: vaaleat ylängöt ja tummat meret. Runsaasti maasälpää sisältävät ylängöt ovat kivilajina anortosiittia ja sen lähisukulaiasia. Meret ovat puolestaan samaa kivilajia kuin…
Selvisikö Kuun suurin ikämysteeri?
Nelisen miljardia vuotta sitten aurinkokunnan sisäosissa meno oli rajua. Kymmenien ja satojen kilometrien läpimittaisia kivenjärkäleitä risteili sinne tänne, törmäillen niin toisiinsa kuin planeettoihinkin. Meidän kannaltamme tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä…
Röyh vai plöts – Cereksen hiilivetyjen alkuperä
Orgaaniset yhdisteet, nuo tiedeviestinnän ikuiset kiusankappaleet, eivät ole laisinkaan harvinaisia aurinkokunnassamme. Näitä vetypitoisista hiiliketjuista koostuvia elämänkin rakennuspalikoita esiintyy etenkin Jupiterin radan ulkopuolelta peräisin olevissa jäisissä kappaleissa, kuten komeetoissa ja kentaureissa.…
Chang’e 6 ja Kuun etäpuolen näytteet
Viime tiistaina 25.6.2024 toteutui monen kuututkijan monikymmenvuotinen unelma: tunnetusta kohdasta Kuun Maahan näkymättömältä etäpuolelta saatiin ensimmäistä kertaa näytteitä analysoitavaksi. Planeettageologit ympäri maailman ovat tietysti vilpittämästi ylistäneet saavutusta. Minkäänlaista epäilystä ei…
Löpönvaara – Suomen viidestoista meteoriitti
Nyt on jokaisella suomalaisten meteoriittien ystävällä aihetta iloon: meteoriittien virallisesta nimeämisestä vastaava The Meteoritical Societyn nimistökomitea on eilen 20.5.2024 hyväksynyt Löpönvaaran tietokantaansa! Löpönvaara on täten Suomen viidestoista meteoriitti.1 Samalla se…
Muuttuuko meteoriittiluokittelu?
Havaittavien asioiden luokittelu on yksi melkeinpä minkä tahansa tieteenalan ydinasioita. Myös avaruudesta putoilevien kivien eli meteoriittien luokittelua on tehty niin kauan kuin niitä on tieteellisesti tutkittu, eli reilut pari sataa…
Europan hiilidioksidijää ja sen alkuperä
Vajaa vuosi sitten, 23.11.2022, Yhdysvaltain itärannikolta Baltimoresta, James Webb -avaruusteleskoopin ohjaushuoneen eturivistä, lähetettiin NASAn Deep Space Networkin kautta käsky kääntää puolentoista miljoonan kilometrin päässä sijaitseva kymmenen miljardin dollarin kaukoputki kohti…
Viileä Aurinko ja marsilainen vetytalous
Maalla ja Marsilla on paljon perustavanlaatuisia yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat kiviplaneettoja, joilla on edelleen sisäsyntyistä geologista aktiivisuutta ainakin maanjäristysten muodossa. Niiden navoilla on vuodenaikojen myötä muuttuvat jäätiköt ja kumpaisenkin planeetan…