Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Planeetat - Tammikuu 2015

Planeetat

 

Venus loistaa iltahämärässä. Uranus ja Mars ovat iltataivaalla. Jupiter on oppositiossa 6.2. ja näkyy koko yön ja Saturnus näyttäytyy aamuyöllä.

Merkurius

Ei näy.

Venus

 

Venus on iltataivaalla. Kirkkain planeetta loistaa silmiinpistävänä keltaisena iltatähtenä tummuvalla taivaalla lounaassa. Helmikuun aikana Venus kulkee Vesimiehestä Kaloihin ja käväisee 26.-27.2. Valaskalan alueella. Venus on 1.2. iltahämärässä Neptunuksen eteläpuolella. Venus on lähellä himmeämpää, punaista Marsia iltahämärässä 20.-23.2. Hyvin kapea kahden vuorokauden ikäinen kuunsirppi on lähellä Venusta iltahämärässä lounaassa 20.2.

Mars

 

Mars on näkyvissä iltahämärässä lounaassa. Planeetta on alkukuussa Vesimiehessä ja siirtyy 11.2. Kaloihin. Se on melko himmeä ja väriltään punainen. Kuunsirppi on lähellä Marsia ja Venusta iltahämärässä 20.2.

Jupiter

Jupiter on 6.2. oppositiossa. Se on taantuvassa liikkeessä ja siirtyy Leijonasta Krapuun 4.2. Planeetta on hyvin havaittavissa koko pimeän ajan. Täysikuu on lähellä Jupiteria yöllä 3./4.2.

Jupiterin oppositio n 6.2.2015.  Planeetta on tuolloin Kravun tähdistössä ja kohoaa Etelä-Suomessa etelässä ollessaan peräti 46° korkeudelle. Jupiter on hyvin havaittavissa, sillä kaukoputkessa voi käyttää suuria, jopa 200-kertaisia suurennuksia. Kuva näkyy edelleen ”terävänä”, sillä korkealla horisontista olevaa Jupiteria eivät ilmakehän aiheuttamat häiriöt kiusaa läheskään niin paljon kuin planeetan ollessa matalalla.

Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta. Se on läpimitaltaan 11 kertaa ja massaltaan 318 kertaa Maata suurempi. Jupiter on kaasusta ja nesteestä muodostunut jättiläisplaneetta, jolla on pieni kiinteä ydin. Kaasu- ja nestekehä koostuu pääasiassa vedystä, heliumia on vähemmän, mutta myös nestemäistä metaania ja ammoniakkia esiintyy. Jupiterin kaasukehä ovat jatkuvassa liikkeessä. Niinpä sen meille näkyvä pinta muuttaa jatkuvasti ulkonäköään. Koska Jupiter pyörii akselinsa ympäri, alle kymmenessä tunnissa on planeetan kiertyminen havaittavissa jo 10-15 minuutin kuluessa.

Jupiterista erottuu vaaleita ja tummia vöitä. Näiden kirkkaudet ja leveydet vaihtelevat. On ajanjaksoja, jolloin joku vyö voi olla näkymättömissä. Kaksi tummaa, leveää vyötä ekvaattorin molemmin puolin ovat hyvin helposti havaittavissa. Tosin näistä, eteläinen ekvaattorivyö oli näkymättömissä vuonna 2010.

Jupiterin kaasukehässä näkyy valkoisia pilkkuja, joiden elinaika on joitakin kuukausia. Tunnetuin yksityiskohta on Suuri punainen pilkku, joka havaittiin jo 1600-luvulla. Sen ulkoinen olemus vaihtelee. Välillä se on kirkkaan punainen ja välillä vaalean harmaa. Toisinaan sitä on hankala erottaa, sillä se on vain kolo eteläisen ekvaattorivyön eteläreunalla. Paras keino näiden muutosten seuraamiseen on valokuvata Jupiteria. Webkamera ja 20 cm:n kaukoputki ovat mainioita välineitä laadukkaiden havaintojen tekoon.

Jupiterin lukuisista kuista vain neljä suurinta näkyvät hyvin harrastajan välineillä. Ne ovat niin kirkkaita, että ne erottuisivat paljain silmin, ellei Jupiterin häikäisevä loisto estäisi sitä. Kuut erottuvat helposti kiikarilla.

 

Saturnus

 

Saturnus on Skorpionin tähdistössä ja näkyvissä aamuyöllä matalalla kaakossa. Vähenevä puolikuu on lähellä Saturnusta aamuyöllä 13.2.

 

Uranus

 

 

Uranus on Kalojen tähdistössä. Se löytyy länsilounaasta pimeän saapuessa. Planeettaa kannattaa etsiä kiikarilla.

Neptunus

Ei näy.