Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä on hyvin vaikea, usein mahdoton ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä valoilmiöistä. Kunnon pakkasten myötä alkaa taivaalle ilmestyä jääsumuhaloja. Lyhyt päivä ja pitkä yö ei muuten tarjoa kovin paljon nähtävää.

Helmiäispilvet

Helmiäispilviä voi näkyä auringonlaskujen ja -nousujen yhteydessä. Ne näkyvät kirkkaina, usein helmiäishohtoisissa väreissä loistavina pilvinä matalalla horisontissa. Syvä matalapaine Suomen pohjoispuolella ja voimakas läntinen ilmavirtaus luovat otolliset olosuhteet helmiäisten esiintymiselle.
» Lue lisää helmiäispilvistä
» Oulun yliopiston tiedote tämän talven tilanteesta

Halot

Haloja esiintyy kovilla pakkasilla lähellä maata olevassa jääsumussa. Tavallisin halomuoto on Auringosta tai yöllä keinovaloista ylöspäin suuntautuva pilari. Muita tyypillisiä muotoja ovat ns. sivuauringot ja 22° rengas. 
» Lue lisää haloilmiöistä

Revontulet

Revontulia näkyy Suomessa eniten nyt, kun Auringon magneettinen aktiivisuus on hiipumassa. Auringossa on nyt runsaasti koronan aukkoja, ja niistä puhaltava aurinkotuuli levittää ajoittain revontuliovaalia myös Etelä-Suomen ylle. Toki Auringossa tapahtuu edelleen myös massapurkauksia, jotka voivat aikaansaada maapallolla revontulia.

Talvipakkaset ja revontulet yhdistetään usein toisiinsa, mutta ilmakehän alaosien lämpötilalla ja yläosien valoilmiöllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa – paitsi se, että pakkassäällä on usein selkeää, jolloin taivaalla loimottavia revontulia voi ihastella.

» Tuoreimmat revontulihavainnot Taivaanvahdissa
» Avaruussääennuste (Ilmatieteen laitoksen palvelu)