Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tue ursaa

Tähtitaivas - Syyskuu 2021

 Tähtitaivas

Syyskuussa pimeys laskeutuu kesän jälkeen ensimmäisen kerran koko maahan. Oulun eteläpuolella pimeät yöt alkoivat jo elokuun puolella. Yöt pitenevät nopeasti ja syyskuun puolivälissä Etelä-Suomessa pimeyttä riittää jo kahdeksan tuntia. Utsjoellakin pimeää on kuusi tuntia, vaikka kuukauden alussa Aurinko ei vielä laske –12 asteen rajan alapuolelle. Kesäajan vuoksi havaintojen aloittaminen lykkääntyy iltayön tunneille.

Keskiyöllä syyskuun puolivälissä tähtitaivas on syksylle tyypillisessä asennossa. Elokuulta marras–joulukuulle taivas on samassa asennossa pimeän saapuessa. Tähtitaivas kiertyy koko ajan, mutta samalla pimeä laskeutuu viikko viikolta aikaisemmin.

Lounastaivasta hallitsee Kesäkolmio: Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair. Pegasus-neliö on edennyt kaakkoon ja siitä vasemmalle jatkuu Andromedan tähtijono. Pienen w-kirjaimen muotoinen Kassiopeia näkyy korkealla itätaivaalla. Kirkas tähti koillisessa on Ajomiehen Capella.

Kohti läntistä horisonttia on laskemassa melko himmeätähtinen Herkuleen tähdistö, jonka keskiosan muodostaa kiilamaisen nelikulmion muotoinen ”Päätekiven” kuvio. Karhunvartijan Arcturus on painumassa luoteiseen horisonttiin. Pohjoisessa on Iso karhu ja sen kirkkaimmista tähdistä muodostuva Otava.

Loppukesä ja alkusyksy ovat parasta aikaa Linnunradan katseluun. Se kulkee himmeänä valovyönä koillisesta lounaaseen. Linnunrata on kirkkaimmillaan Jousimiehen tähdistössä, joka ei näy Suomessa. Pohjan periltä katsottuna Linnunradan kirkkaimmat alueet löytyvät Joutsenesta. Tähdistön keskellä oleva kirkas tähtipilvi saattaa erottua jopa kaupungissa, jos lähistöllä ei ole häikäiseviä katuvaloja. Linnunrata kulkee Ajomiehen, Perseuksen, Kassiopeian ja Kefeuksen kautta Joutsenen, Kotkan ja Kilven alueelle. Joutsenen tähdistössä valovyö halkeaa kahtia. Suureksi repeämäksi kutsutun tumman alueen kohdalla etäisemmät tähdet jäävät tähtienvälisten pölypilvien taakse.

Kuukauden kohde: Suuri repeämä

Syysiltoina Linnunradan kirkkaimmat alueet ovat suoraan etelässä, mutta niin ovat myös himmeimmät. Joutsenen tähdistön kohdalla utuinen valovyö jakautuu kahteen haaraan, joiden välissä ei ole lainkaan hohtavia tähtipilviä. Linnunradan Suuri repeämä muodostuu tiheistä tähtienvälisistä pölypilvistä, jotka peittävät kaukaisemmat tähdet näkyvistä. Suuren repeämän pohjoisinta osaa kutsutaan Pohjoiseksi hiilisäkiksi, jonka eteläinen esikuva, Hiilisäkkisumu, on Etelän ristin tähdistössä.

Kuukauden kohde: Linnunrata

Öiden pimentyessä pohjoisemmassakin Suomessa kannattaa katsella Linnunrataa, joka kulkee himmeänä valovyönä koillisesta lounaaseen. Kirkkaimmat Suomessa näkyvät alueet ovat keskellä Kesäkolmiota Joutsenen tähdistössä. Niillä seuduin tummien pölypilvien muodostama Suuri repeämä jakaa kotigalaksimme tähtipilvet kahtia. Silmiinpistäviä alueita on myös Kilven tähdistössä, mutta kaikkein kirkkaimmat Jousimiehen tähtipilvet jäävät horisontin alapuolelle.

Linnunrata näkyy kunnolla vain riittävän pimeissä, valosaasteettomissa paikoissa ja kuuttomina öinä. Pimeiden paikkojen etsimisessä voi auttaa Taivaanvahdin uusi kartta, johon kerätään Suomen parhaita havaintopaikkoja. Jos tiedät omalta paikkakunnaltasi tai muualta hyviä, julkisia havaintopaikkoja, jaathan ne Taivaanvahdissa!

Taivaanvahdin pimeiden havaintopaikkojen kartta