Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tähtitaivas - Marraskuu 2023

 Tähtitaivas

Marraskuu on vuoden pimeimpiä kuukausia, sillä yö ei joulukuulle mentäessä pitene enää kovinkaan paljon. Etelä-Suomessa pimeää aikaa on kuun alussa noin 12 tuntia ja lopussa 14 tuntia. Pohjois-Suomessa pimeän kesto on loppukuusta vielä pari tuntia pidempi. Vaikka aikaa riittäisi tähtien tarkkailuun, marraskuu on valitettavasti säätilastojen perusteella vuoden pilvisimpiä kuukausia.

Koko maassa on jo alkuillasta riittävän pimeää tähtitaivaan tarkkailuun. Suoraan etelässä ei siihen aikaan ole erityisen merkittäviä tähtikuvioita. Kesäkolmio on kiertynyt lounaaseen, mutta on vielä korkealla. Kaakon ja idän suunnalla Pegasus ja Andromeda ovat kohoamassa kohti eteläistä taivasta. Itäkoillisessa Härän Aldebaran ja Hyadien tähtijoukko ovat jo nousseet taivaanrannan takaa. Aldebaranista yläoikealle löytyy Plejadien tähtijoukko. Ajomiehen tähdistö ja Capella-tähti näkyvät koillisessa. Otava on pohjoisluoteessa noin 30 asteen korkeudella ja Karhunvartijan Arcturus on laskemassa luoteeseen.

Iltayöstä aivan taivaan laella näkyy Kassiopeian w-kirjaimen muotoinen kuvio. Sen itäpuolelta löytyvät Perseus ja Ajomies. Perseuksen Mirfak-tähden ympärillä erottuu muutaman kymmenen tähden tihentymä, Alfa Persein joukko. Kassiopeian ja Perseuksen välimaastossa on myös ututäplä, joka kiikarilla ja erityisesti kaukoputkella erottuu kahdeksi tähtijoukoksi. Pari tunnetaan nimellä Kaksoistähtijoukko.

Taivaan poikki idästä länteen kulkeva Linnunrata erottuu pimeällä havaintopaikalla. Kirkkaimmat Suomessa näkyvät alueet Joutsenessa ovat jo laskeneet liian matalalle näkyäkseen kunnolla. Talven kirkkaat tähdistöt – Orion, Härkä, Kaksoset ja Pieni koira – ovat ilmaantuneet itäiselle ja kaakkoiselle taivaalle. Ison koiran Sirius nousee vasta puolenyön tienoilla.

Aamulla tähtitaivaan asento vastaa keväistä iltayön taivasta. Talven kirkkaat tähtikuviot ovat jo kiertyneet länteen. Orion on laskemassa länsilounaaseen ja Sirius on matalalla lounaassa. Leijona on etelässä ja siitä ylöspäin aivan taivaanlaella näkyy Iso karhu. Karhunvartijan Arcturus löytyy itäkaakosta ja Neitsyen Spica matalalta kaakosta.

Kuukauden kohde: Orionin olkapää

Orionin tähtikuvion vasemmassa yläkulmassa on oranssinpunainen tähti, Betelgeuse. Se on kehityksensä loppuvaiheissa oleva jättiläistähti. Betelgeuse on halkaisijaltaan yli 600 kertaa Aurinkoa suurempi, mutta sen läpimitta vaihtelee, mikä saa myös tähden kirkkauden muuttumaan melkein puolentoista magnitudin verran.

Tähtitieteilijät ovat uumoilleet, että Betelgeuse voi räjähtää supernovana noin 100 000 vuoden sisällä. Enteellisenä pidettiin tähden himmenemistä, joka alkoi loppuvuodesta 2019. Betelgeusen kirkkaus putosi noin kolmannekseen, kunnes se palasi hitaasti ennalleen. Himmenemisen arvellaan johtuneen tähden viileästä kaasukehästä purkautuneesta pölystä.

Tähden muutoksia pystyy seuraamaan paljain silmin, kun vertaa sen kirkkautta esimerkiksi Procyoniin. Silloin tähtien tulee kuitenkin olla suunnilleen yhtä korkealla, jotta ilmakehä ei vaikuta kirkkauseroon.