Ällös lopeta hulluutta
Kahden viime vuoden tapaan puhun taas Ropecon-tapahtumassa aamuyöllä kosmologiasta. Mukana on muidenkin alojen Aku Ankan ystäviä.
Ohjelmanumeron nimi on Never stop the madness! ja se pidetään lauantain 25.7. ja sunnuntain 26.7. välisenä yönä alkaen kello yksi. Kuvaus on seuraava:
Luulitko, että tällainen sekoilu on lopetettu? Älä unta näe! Aasinsiltojen kannattelema Akuankkameemipaneelimme kokoontuu jo kolmatta kertaa unirytmille haitalliseen kellonaikaan. Tänä vuonna asiantuntijamme käsittelevät suuruudenhulluja tai muulla tavoin sekoilulle alttiita unelmia ja erityisesti niiden kohtaamista valvemaailman todellisuuden kanssa. Panelisteinamme tänä vuonna erikoinen eläinlääkäri Katri, örkkitieteiden tohtori Loponen, toimittaja Maria, juoksuhautoihin kaivautunut Tuomas, ilmastofyysikko Merli, kosmologi Syksy ja pelitutkimuksen dosentti Jaakko. Moderaattorina toimii ortospede Lähdeoja.
Ropeconiin saa lippuja täältä.
muuten; mitä jos kosminen inflaatio tapahtuisi nyt samalla voimakkuudella kuin alkuaikoina? Miltä se näyttäisi/tuntuisi
Kysymys on sen verta kaukana merkinnän aiheesta, että ei siitä sen enempää.
Sinun kaverisi Till Sawala on saanut positiivista julkisuutta todistamalla vääräksi erään uuden teorian kosmologisesta periaatteesta (ks. https://www.youtube.com/watch?v=WEHPKVdLGkE). Olisiko sinulla aikaa kertoa tästä suomen kielellä?
Kyllä! Elokuun ensimmäinen blogimerkintäni käsittelee tätä.
Tämä sopisi ainakin otsikon alle.
Yliopisto-lehti 2/2026
”Johdonmukaista siilipuolustusta?
Professori Kimmo Tuominen kyseenalaisti Tuomo Suntolan dynaamisen
universumin teorian (DU) Yliopisto-lehdes- sä 1/2026. Fyysikkojen
yleisesti omaksumaa instrumentalistista asennetta huokuva kirjoitus
lyttäsi selkeän todellisuusku- van tarpeen typistämällä luonnontutkimuksen
”sellaisten säännönmukaisuuksien löytämiseksi, jotka tekevät luonnon
ilmiöiden täsmällisen ennusta- misen mahdolliseksi”.
Ei pitäisi olla haitaksi, vaikka myös näiden täsmällisesti ennustettujen
ja kokeellisesti tosiksi osoitettujen ilmiöiden syyt pystyttäisiin
ymmärrettävällä tavalla selittämään. Kun selityksiä tarjoava kattava
teoria jätetään fyysikoiden piirissä tutkimatta, tieteenfilosofi voi
perustellusti tulkita asiantilan dogmaattiseksi siilipuolustukseksi.
Tuomo Suntolan työt ja julkaisut osoittavat hänen toimivan tieteen
ihanteiden mukaisesti ja tuntevan hyvin fysiikan teorioiden perustan
ja historian.
Suntola kehitti jo vuonna 1974 ALD-teknologiaa, josta hän sai vuonna
2018 Millennium-palkinnon. Modernin elektroniikkateollisuuden laajalti
käyttämä menetelmä mahdollistaa äärimmäisen ohuiden materiaalikalvojen
valmistamisen. ALD-teknologia on käy. tössä muun muassa älypuhelimien
ja tietokoneiden valmistuksessa.
Atomikerroskasvatus ei sekään tullut tiedeyhteisössä helposti hyväksytyksi.
Epäileviä viestejä menetelmän mahdottomuudesta tuli vielä silloin, kun
ohutkalvojen koetuotanto oli jo alkanut. Helsingin yliopiston kemian
tutkijat onneksi ymmärsivät innovaation arvon jo varhain. Aiheesta on
valmistunut yli 50 väitöskirjaa, eikä tahti ole hiljenemässä.
Uudet ja oudot ideat eivät ole tieteen vihollisia vaan sen polttoainetta.
Moni tieteentekijä on aluksi joutunut puolustamaan yksin teoriaansa.
Suntolan nuoruuden innovaatiolla on jo ollut globaali vaikutus. Onko
varaa jättää tutkimatta, mihin DU voisi johtaa?
MARJA-LIISA KAKKURI-KNUUTTILA
TEOREETTISEN FILOSOFIAN DOSENTTI,
LIIKETOIMINNAN FILOSOFIAN
PROFESSORI EMERITA
TARJA KALLIO-TAMMINEN
FT, FYSIIKANFILOSOFIAN TUTKIJA”
Kiitos. Kaikella huuhaalla on omat kannattajansa. Huomionarvoista on se, kenelle Yliopisto-lehti päättää antaa tilaa – seuraavaksi ehkä ilmaston lämpenemisen kiistäjille, jotka kysyvät onko meillä varaa jättää tutkimatta sitä mahdollisuutta, että ilmastonmuutosta ei ole?