Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Kuu ja planeetat

Jupiterin ulkoasu ja yksityiskohdat

Jupiterin näkyvä 'pinta' koostuu Jupiteria kiertävistä eri korkeuksilla olevista kaasupilvikerroksista. Tummimmat alueet on syvimmällä ja vaaleimmat korkeammalla. Myös pilvien kemiallinen koostumus vaikuttaa pilvien tummuuteen ja erityisesti väriin. Pienellä kaukoputkella pilvet näyttävät lähinnä harmailta. Suuremmilla peiliputkilla pilvivöissä saattaa erottaa värejäkin. Värivirheen vuoksi linssiputkilla havaitut värit eivät ole täysin luotettavia.

Jupiterin pilvijärjestelmästä

Jupiterin pinta jakautuu leveysasteen suuntaisiin vaaleisiin vyöhykkeisiin (zones) sekä tummempiin vöihin (belts). Vöiden tummuus vaihtelee vuosien mittaan.

Vyöhykkeet 

Vyöt 
SSTZ South South Temperate Zone
Eteläinen lauhkea vyöhyke		 SPR South Polar Region
Eteläinen napa-alue
STZ South Temperate Zone
Eteläinen lauhkea vyöhyke		 SSTB South South Temperate Belt
Eteläinen lauhkean alueen vyö
STrZ South Tropical Zone
Eteläinen trooppinen vyöhyke  		 STB South Temperate Belt
Eteläinen lauhkean alueen vyö
EZ Equatorial Zone
Ekvaattorivyöhyke		 SEB South Equatorial Belt
Eteläinen ekvaattorivyö
NTrZ North Tropical Zone
Pohjoinen trooppinen vyöhyke  		 EB Equatorial Band
Ekvaattorivyö
NTZ North Temperate Zone
Pohjoinen lauhkea vyöhyke		 NEB North Equatorial Belt
Pohjoinen ekvaattorivyö
NNTZ North North Temperate Zone
Pohjoinen lauhkea vyöhyke  		 NTB North Temperate Belt
Pohjoinen lauhkean alueen vyö
    NNTB North North Temperate Belt
Pohjoinen lauhkean alueen vyö
    NPR North Polar Region
Pohjoinen napa-alue

Lisää vöistä ja vyöhykkeistä

Lisäksi hyvin edullisissa oloissa on erotettavissa myös SSSTB, SSSTZ, NNNTB ja NNNTZ napa-alueiden vieressä.

SEB nähdään joskus keskeltä jakautuneena. Osat tunnetaan koodeilla SEBn ja SEBs. 

Vöiden ja vyöhykkeiden suomenkieliset nimet ovat enemmän tai vähemmän epävirallisia.

Ovaaleista

GRS on Great Red Spot (Suuri punainen pilkku).

Jupiterin eteläiselta lauhkealta vyöhykkeeltä (STZ) on tunnettu jo 1930-luvun lopulta tunnettu kolme valkeaa yksityiskohtaa. Nämä kehittyivät pitkäkestoisiksi valkeiksi ovaaleiksi FA, BC ja DE. Vuonna 1998 ovaalit BC ja DE sulautuivat yhteen muodostaen uuden ovaalin BE. Maaliskuussa 2000 BE ja FA yhtyivät yhdeksi ovaaliksi, jota alettiin kutsua ovaaliksi BA.  Elokuussa 2005 ovaali BA alkoi muuttua hitaasti punaiseksi. Helmikuussa 2006 sen todettiin olevan yhtä punainen kuin tunnettu Suuri punainen pilkku. Ovaali BA, sai lempinimen Pieni punainen pilkku tai Red Spot Jr., lyhyesti Red Jr.

Pilvikerrosten yksityiskohdat

Jupiterin pilvikerroksien vöissä ja vyöhykkeissä näkyy monenlaisia yksityiskohtia. Seuraavassa tärkeimmät tyypit: 

Vaaleat yksityiskohdat

Tummat yksityiskohdat
Nodule (bright)
vaalea pilkku		 Nodule (dark)
tumma pilkku
White spot
vaalea pilkku		 Dark spot
tumma pilkku
Oval
ovaali		 Condensation
tiivistymä
Bay
tasku		 Elongated condensation
pitkä tiivistymä
Notch
kolo		 Festoon, Loop festoon
silta
Bright section
vyön vaalentuma		 Projection
nykerö
Gap
katkos		 Dark section
vyön tummentuma
Rift
halkeama		 Veil (Shading)
varjostuma
White streak (rod)
vaalea tikku		 Column
pylväs
    Dark streak (rod)
tumma tikku

RSS Zeniitti

Lue lisää »

RSS Taivaanvahti

  • Aurinkokunta Kuu, Saturnus, Neptunus III 30.11.2025 klo 16.40; Vaala, Säräisniemi; Mikko Tervonen
  • Aurinkokunta Kuu IV 30.11.2025 klo 16.21; Vaala, Säräisniemi; Mikko Tervonen
  • Aurinkokunta Kaukoputkella näkyvä komeetta ATLAS III 27.11.2025 klo 3.00-3.15; Varkaus; Ville Puoskari 1
  • Aurinkokunta Kuu V 26.11.2025 klo 16.04; Kurikka; Marko Myllyniemi
  • Aurinkokunta Jupiter III 25.11.2025 klo 22.34; Helsinki; Tuomas Salo
  • Aurinkokunta Kuu IV 25.11.2025 klo 16.25; Kurikka; Marko Myllyniemi
  • Aurinkokunta Maisemaplaneettakuva IV 22.11.2025 klo 8.16; Kurikka; Marko Myllyniemi 1

Lisää havaintoja »

RSS Avaruus.fi-foorumi

Lue lisää »