Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Kuu ja planeetat
Kolmenlaista libraatiota
Geometrinen libraatio jakautuu kolmeen eri komponenttiin. Kulloinenkin libraatiotilanne syntyy näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta. On huomattava, kullakin näistä on oma jaksonsa, eivätkä ne etene samassa tahdissa keskenään eikä Kuun vaiheiden kanssa. Tämän vuoksi libraatiotilanne kuukausittain ja vuosittain hiukan erilainen.
Pituusastelibraatio
Kuun pyörähdys- ja kiertonopeuksien ero aiheuttaa libraation Kuun pituusasteiden suunnassa.
Kuun pyörii akselinsa ympäri tasaisella nopeudella, mutta kiertää radallaan Maan ympäri vaihtelevalla nopeudella taivaanmekaniikan lakien mukaan. Ollessaan lähimpänä Maata (perigeumissa) se kiertää nopeimmin ja vastaavasti ollessaan kaukaisimmillaan (apogeumissa) rataliike on hitainta. Nopea rataliike "edistää" tasaiseen pyörähdysliikkeeseen verrattuna, ja pääsemme näin kurkistamaan Kuun etäpuolen itä- tai länsireunalle. Apogeumia lähestyttäessä rataliike hidastuu ja pyörähdysliike pääsee tasoihin kiertoliikkeen kanssa, kunnes apogeumin jälkeen rataliike taas nopeutuu ja eroa alkaa kertyä. Suurimmillaan libraatio on noin viikko perigeumin ja apogeumin jälkeen.
Kuu ei siis käännä täsmälleen samaa puoltansa kohti Maata. Kuun keskellä olevan nollameridiaanin voidaan ajatella osoittavan aina kohti pistettä, joka Kuun rataellipsin keskikohdasta hiukan apogeumiin päin.
Kuun perigeumin etäisyys Maasta vaihtelee hiukan Auringon vetovoiman vaikutuksesta. Lähimmissä perigeumeissa Kuun rataliike on nopeampaa ja tämä vaikuttaa kasvattavasti pituusastelibraation maksimisuuruuteen. Parhaimmillaan libraatio voi olla 7,9° pituusastesuunnassa.
Leveysastelibraatio
Kuun pyörähdysakseli on 6,7° kallellaan Kuun ratatasoon. Tämän ansiosta voimme vuorotellen puolen kuukauden välien päästä kurkistamaan Kuun pohjois- tai etelänavan seudulle. Kuun ja Maan ratatasojen välinen kulma on lisäksi 5,15°, mutta tällä ei varsinaisesti ole merkitysta leveysastelibraatioon.
Leveysastelibraatio on suurimmillaan etelään, kun on eniten Maan ratatason (näennäisesti taivaalla ekliptikan) pohjoispuolella ja suurillaan pohjoiseen, kun Kuu on ratatason eteläpuolella.
Kuun ratataso kiertyy ympäri kerran 18,6 vuodessa vaikka ratatasojen kulma pysyy samana. Kuun akseli kiertyy eli prekessoi samassa tahdissa, joten huolimatta näistä kiertymistä pohjoisin ja eteläisin leveysastelibraatio pysyy samassa kohdassa eli Kuun ollessa äärimmillään Maan ratatasosta.
Vuorokautinen libraatio
Vuorokautinen libraatio aiheutuu maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri. Kuu on suhteellinen lähellä, joten katsoessamme esimerkiksi idästä nousevaa tai länteen laskevaa Kuuta tarkastelemee sitä hiukan eri suunnista. Vuorokautisen libraation suuruus on 1° suuntaan tai toiseen. Vuorokautinen libraatio vaikuttaa pääasiassa Kuun pituusasteiden suunnassa.
Hiukan sukua pituusastelibraatiolle on havaintopaikasta johtuva parallaksi-ilmiö. Esimerkiksi pohjoisella pallonpuoliskolla näemme Kuu leveysastesuunnassa hiukan Kuun pohjoisnavan puolelle. Tässä ei kuitenkaan tapahdu vuorokautista vaihtelua.
- Lokakuisen pimennyksen havaintoja 23.12.2023
- Syvä etelä 16.10.2023
- Kuu pimenee osittain lokakuun lopulla 10.8.2023
- Lounaisaika 19.5.2023
- Itäreunan ihmeitä 19.12.2022
- Yölähdöstä Apollon huipentumaan 18.12.2022
- Libraatio – Häivähdyksiä Kuun etäpuolelta 15.10.2022
- Kuu IV 21.4.2024 klo 22.32; Tampere; Tapio Lahtinen
- Kuu V 21.4.2024 klo 22.31; Kurikka; Marko Myllyniemi
- Mare Nubium IV 19.4.2024 klo 0.41-1.26; Nokia; Aki Karjalainen
- Hortensiuksen doomit III 19.4.2024 klo 0.20; Nokia; Aki Karjalainen
- Lyot III 18.4.2024 klo 19.20; Ulvila; Vesa Puistovaara
- Vs: Mare Imbrium 21.4.2024
- Vs: Mare Imbrium 21.4.2024
- Vs: Mare Nubium 21.4.2024
- Vs: Mare Imbrium 21.4.2024
- Vs: Mare Nubium 21.4.2024
- Vs: Mare Imbrium 21.4.2024
- Vs: Mare Imbrium 20.4.2024