Paula-Christiina Wirtanen:
Tammi- ja helmikuussa tapahtui peräti kolme planeetanpeittoa, joita voitiin seurata lähes koko maassa. Useamman planeetanpeiton näkyminen samasta havaintopaikasta on varsin harvinaista herkkua. Alkuvuodesta peittyivät Saturnus, Neptunus ja Mars.
Kuu peittää kulkiessaan taivaalla taakseen tähtiä. Useimmat näistä ovat varsin himmeitä ja peittoihin kiinnittääkin enemmän huomiota vasta kirkkaan tähden tai planeetan peittyessä kiertolaisemme taakse.
Mikä tahansa tähti ei peity Kuun taakse, vaan peittyvien kohteiden tulee olla Kuun kiertoradan varrella eli enintään muutaman asteen päässä ekliptikasta. Koska Kuun ratataso kiertyy melko hitaasti ajan kuluessa tapahtuvat tähtien ja planeettojen peitot sarjoina. Esimerkiksi 4.1. kuluvaa vuotta tapahtunut Saturnuksen peitto oli osa huhtikuussa 2024 alkanutta ja helmikuussa 2025 päättynyttä peittymissarjaa, jolloin Saturnus peittyi yhteensä 12 kertaa. Seuraava Saturnuksen peittymissarja tapahtuu taas vuosina 2031–2032. Planeetoista Merkurius, Venus ja usein Marskin liikkuvat kuukaudessa niin nopeasti, että seuraavalla Kuun kierrolla ne ovat siirtyneet taivaalla huomattavasti, ettei uutta peittoa välttämättä enää tapahdu.
Tähtien ja planeettojen peitot eivät ole siis superharvinaisia tapahtumia, vaan peittymissarjat ovat säännöllisiä noudattaen Kuun radan 18,6 vuoden jaksoissa tapahtuvaa kiertymistä. Täydellisten auringonpimennysten (joka oikeastaan sekin on tähdenpeitto) tavoin tähden- tai planeetanpeittoa voi kuitenkin seurata vain osasta maapalloa kerrallaan. Esimerkiksi tämänkertaisesta Saturnuksen peittymissarjasta vain yksi näkyi Suomen taivaalla. Ja välttämättä yksikään sarjan peittymisistä ei näy Suomen taivaalla lainkaan.
Niinpä alkuvuosi 2025 olikin melkoisen poikkeuksellinen: Suomen taivaalla saatiin nähdä peräti kolmen planeetan peittyminen reilun kuukauden sisällä. Tammikuun alussa peittyivät Saturnus ja Neptunus sekä helmikuun alkupuolella Mars. Luvassa tänä vuonna on lisäksi Venuksen peittyminen syyskuussa, joka tosin tapahtuu valoisalla taivaalla.
Saturnuksen peitto 4.1.2025
Saturnuksen peittymistä lauantai-iltana 4.1.2025 saattoi havaita pimeällä taivaalla Suomen lisäksi suurimmassa osassa Eurooppaa sekä Luoteis-Afrikassa.
Sääolot maassamme olivat vaihtelevat, mikä sinänsä ei ole uutta. Havainto-olosuhteiden vaihtuvuus ilmenee hyvin useasta havaintokertomuksesta.
Mikko Peussa Turusta kertoi Kuun ja Saturnuksen jääneen pilvien taakse juuri ennen peittymistä, vaikka hän muutaman kuvan onnistui tapahtumasta saamaankin. Olli Ilmanen Kokkolasta kommentoi, kuinka ”pilvet väistyivät juuri sopivasti vähän ennen Saturnuksen kuurupiiloa.”
Juha Parvio Tammelasta kertoo havaintokertomuksessaan seuraavaa:
”Ilta vaikutti umpipilviseltä, mutta kummallisesti pilvet olivat hävinneet noin puoli tuntia ennen Saturnuksen okkultaatiota. Onneksi olin jo vienyt kaukoputken parvekkeelle jäähtymään niin pystyin havaitsemaan ensimmäistä kertaa planeetan peittymistä Kuun taakse. <…> Saturnuksen esiintulo Kuun takaa jäi pilvien ja lumisateen taakse.”
Samoin Juha Keränen Tyrnävältä kertoo huomanneensa taivaan seljenneen juuri ennen peittoa, mutta hän ehti pystyttämään kaukoputkensa ja sai seurata itse tapahtumaa. ”Nyt tämäkin tapahtuma on todistettu omin silmin!”
Vaihtelevista olosuhteista huolimatta havaintoja Saturnuksen peitosta raportoi Taivaanvahtiin 14 havaitsijaa (ks. taulukko artikkelin lopusta).
Oulussa Kuu peitti Saturnuksen kello 19.36 ja esiintulo tapahtui noin tuntia myöhemmin kello 20.35. Sari Pietikäinen sai taltioitua ”sekä Kuun taakse menemisen, että sieltä pois tulemisen” palellen parvekkeella (kuva 1). Raahessa Jarkko Alatalo ja Mikko Silvola saivat tunnelmalliset kuvat hetkeä ennen peittymistä (kuva 2, kuva 3). Kuusamossa Saturnuksen peittymistä havaitsi Keijo Lehtimäki (kuvat 4–6).

Kuva 1. Kuvasarja Saturnuksen peittymisestä ja esiintulosta Oulussa. Kuva: Sari Pietikäinen. Napsauttamalla saat kuvat suuremmiksi.

Kuva 2. Saturnus hetkeä ennen peittymistään Kuun taakse Raahessa 4.1.2025 klo 19.25. Metsän päällä kimmeltää Venus. Kamera: Canon EOS R5, 100 mm, f/2,8, 1 s, ISO 400. Kuva: Jarkko Alatalo.

Kuva 3. Saturnus peittymässä Kuun taakse Raahessa klo 19.33.26. Ilmassa oleva jäähile näkyy kuunpilarina ja Saturnuksesta yläoikealle olevat tähdet ovat 83 ja 84 Aquarii. Kuva: Mikko Silvola.

Kuva 4. Kuvasarja Saturnuksen peittymisestä Kuusamossa. Tässä klo 19.23 otetussa kuvassa Saturnus erottuu vielä selvästi kuunsirpin vierellä. Kamera: Nikon Z9, 600 mm, seitsemän kuvan HDR. Kuvat: Keijo Lehtimäki.
- Kuva 5. Saturnus on juuri peittymässä Kuun taakse kello 19.36. Kuva: Keijo Lehtimäki.
- Kuva 6. Saturnus on kadonnut Kuun taakse piiloon klo 19.37. Kuva: Keijo Lehtimäki.
Tapio Lahtinen kiersi pilvisyysongelman käyttämällä Espanjan etäobservatoriota saaden timelapse-videon esiintulosta.

Kuva 7. Animaatio Saturnuksen esiintulosta Fregenal de la Sierrassa, Espanjassa kello 20.16–20.30. Saturnus on Espanjan taivaalla kulkenut Kuun takana huomattavasti eteläisempää linjaa kuin Suomen taivaalla. Sky-Watcher Esprit 100ED, kamera: Atik 460EX, Ha-suodin, 25×0,01 s. Kuva: Tapio Lahtinen.
Seuraavan Saturnuksen peittymissarjan aikana vuosina 2031–2032 Saturnus peittyy Kuun taakse yhteensä kymmenen kertaa ja yksi näistä peittymisistä tapahtuu myös Suomen taivaalla 24. huhtikuuta 2031, tosin valitettavasti päiväsaikaan. Sen sijaan sitä seuraava peittymissarja vuosina 2036–2037 tarjoaa Saturnuksen peiton pimeällä taivaalla Suomessakin kahdesti, 9.12.2036 sekä 1.2.2037.
Neptunuksen peitto 5.1.2025
Jo seuraavana iltapäivänä sai nauttia planeetanpeitosta uudelleen Kuun peittäessä Neptunuksen 5.1.2025.
Neptunuksen peittymisen seuraaminen on astetta vaikeampaa, sillä planeetta on merkittävästi himmeämpi. Tässä peittyminen tapahtui vielä kaiken lisäksi iltahämärässä ennen kuin taivas oli kunnolla edes pimeä.
Neptunuksen peitosta raportoitiin Taivaanvahtiin viisi havaintoa.
Markus Hotakainen kuvasi peittymistä Espoossa järjestelmäkameralla (kuva 8) ja kertoo: ”Kameraoptiikalla planeetta ei erottunut ollenkaan, ja noin 50 kuvan setistä se löytyi vain parista ruudusta.” Jorma Mäntylän kuvassa (kuva 9) Neptunus on juuri peittymässä Kuun taakse Markku Lintisen saadessa peittymisestä timelapse-videon (kuva 10) Kangasalla.
- Kuva 8. Neptunus peittymässä Kuun taakse Espoossa klo 16.38. Kamera: Nikon Z5, 600 mm, f/6,3, 1/80 s, ISO 51 200. Kuva: Markus Hotakainen.
- Kuva 9. Neptunus peittymässä Kuun taakse Kangasalla 5.1.2025 klo 16.39.13. Jorma Mäntylä.
Itse seurasin tapahtumaa kaukoputkella Länsi-Vantaalla. Aurinko oli vain 7° horisontin alapuolella, joten kuunsirppi luonnollisesti näkyi hienosti, mutta maatamoa ei paljain silmin erottanut. Hieman jännitti, näkyisikö Neptunus. No kyllähän se näkyi, mutta planeettakameran valotusta sai säätää melko kirkkaalle, jotta maatamon reunan sai kuvaan mukaan. Neptunus pujahti Kuun taakse kello 16.41.08, joskin kehnohkon seeingin takia videolta ei saanut ajoitettua täsmällistä hetkeä sen tarkemmin.
Neptunuksen esiintulon sai kuvattua Rauno Päivinen Imatralta (kuva 12). Peiton päättyminen oli vaikea kuvattava Kuun ja Neptunuksen suuren kirkkauseron takia, mutta kuten hän havaintokertomuksessaan toteaa, niin ”venyttelemällä Neptunuksen sai jotenkin näkyviin”.
- Kuva 11: Neptunus peittymässä Kuun pimeän reunan taakse 5.1.2025 Vantaan Pähkinärinteessä, kuva klo 16.40. Neptunus peittyi Kuun taakse klo 16.41.08. Sky-Watcher Skymax 27 (Mak127/1500), kamera ZWO ASI224MC. Kuva: Paula Wirtanen.
- Kuva 12: Neptunuksen esiintulo Imatralla kello 17.16, noin minuutti Neptunuksen tultua esille Kuun takaa. Celestron C14, kamera ZWO ASI676MC. Kuva: Rauno Päivinen.
Seuraava Neptunuksen peittymissarja alkaa vuonna 2033 ja silloin Suomen taivaallakin Neptunus peittyy 14.8.2033 ja 29.12.2033.
Marsin peitto 9.2.2025
Helmikuun alussa oli jälleen kirkkaamman planeetan peittymisen vuoro. Tällöin vuorossa oli Mars, joka peittyi sunnuntai-iltana 9.2.2025. Kuusta oli valaistuna 92 %, joka toki häiritsi niinkin kirkkaan kohteen kuin Marsin näkymistä siinä vierellä.
Marsin tämänkertaisen peittymisen saattoi havaita Euroopan alueella vain Skotlannissa ja Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta. Suomessa Kuu kulki Marsin ohitse aivan eteläisimmissä osissa maatamme peittyen suurinpiirtein Turku–Helsinki-linjan pohjoispuolella (kuva 13).

Kuva 13. Marsin peittyminen Suomessa. Vaaleammalla merkityllä alueella Mars peittyi Kuun taakse ainoastaan osittain, tummemmalla alueella kokonaan. Kuva: Formulaires de calcul d’éphémérides, IMCCE (https://ssp.imcce.fr).
Havaintoja raportoitiin Taivaanvahtiin peräti 19 kappaletta ja havaintoja saatiin paitsi peittymisestä myös esiintulosta.
Harry Rabb sai kuvasarjan Kirkkonummelta, jossa Mars ei peittynyt Kuun taakse aivan kokonaan (kuva 14). Mars alkoi peittyä kello 21.24.02 ja tuli kokonaan esille Kuun takaa 21.33.32. Syvimmillään peittyminen oli kello 21.28.18.

Kuva 14. Mars peittyi osittain Kuun taakse Kirkkonummella. Kellonajat ovat UT-muodossa eli kaksi tuntia Suomen aikavyöhykettä vähemmän. Etelä on ylhäällä. Celestron 8, okulaari 20 mm, kamera Canon EOS 60Da. Kuva: Harry Rabb.
Itse seurasin Marsin peittymistä Länsi-Vantaalla – vain alle kilometrin päässä rajalta, jossa Mars peittyi vain osittain Kuun kiekon taakse. Kuu erottui ohuen pilviverhon lävitse, mutta Marsia ei nähnyt kuitenkaan paljain silmin. Kaukoputkella sekin erottui kuitenkin selvästi.
Mars kosketti Kuun reunaa kello 21.23. Marsin kulmaläpimitta peittymisen aikana 13 kaarisekuntia, eli siinä, missä Neptunus humpsahti Kuun kiekon taakse varsin nopeasti, sai Marsin peittymistä seurata kauemmin. Kokonaan Kuun reunan taakse Mars hävisi näkymättömiin kello 21.28 (kuva 16). Esiintuloa en saanut ajoitettua, vaan Kuu oli jättänyt Marsin jo reilusti taakseen saadessani kuvan (kuva 17).

Kuva 15. Mars osittain peittyneenä Kuun taakse klo 21.24.24. Sky-Watcher Skymax 127 (Mak127/1500), kamera ZWO ASI224MC. Kuvassa etelä ylhäällä. Kuva: Paula Wirtanen.
- Kuva 16. Mars peittymässä kokonaan klo 21.28.03. Sky-Watcher Skymax 127 (Mak127/1500), kamera ZWO ASI224MC. Kuvassa etelä ylhäällä. Kuva: Paula Wirtanen.
- Kuva 17. Kuu ja Mars peiton päätyttyä klo 21.48. Sky-Watcher Skymax 127 (Mak127/1500), kamera ZWO ASI224MC. Kuvassa etelä ylhäällä. Kuva: Paula Wirtanen.
Markku Poutanen seurasi tapahtumaa Helsingissä, ohuen pilvisyyden ajoittain sumentaessa kuvaa (kuva 18). Peittyminen ja esiintulo tarttui kuitenkin kennolle. Mars käväisi Kuun takana 21.24–21.36.

Kuva 18. Kuvasarja Marsin peittymisestä Helsingissä. Kamera: Canon R6, Canon RF 800mm F11 IS STM. Kuva: Markku Poutanen.
Lahdessa Jyrki Keski-Jylhä havaitsi tapahtumaa 250 mm:n objektiivilla varustetulla Newton-putkella. Mars peittyi kello 21.19 ja tuli esille 21.40. Matti Helin sai kuvan esilletulosta Liedossa kello 21.32 pilvimatossa olleen hetken rakoilun takia.
- Kuva 19. Marsin esiintulo Lahdessa. Sky-Watcher 250/1200, suurennus 50×. Kamerana OnePlus-älypuhelin. Kuva: Jyrki Keski-Jylhä.
- Kuva 20. Marsin esiintulo Liedossa klo 21.32. Newton 200 mm, kamerana Pixel-älypuhelin. Kuva: Matti Helin.
Pohjoisemmassa Mars viihtyi Kuun takana hieman kauemmin. Timo Nevala seurasi peittymistä Kurikan Jurvassa, jossa Mars peittyi Kuun taakse 21.09 tullen esille kello 21.47.
Juha Salo taas havaitsi tapahtumaa Kokkolassa ja Jarkko Alatalo Raahessa.
Siinä, missä omassa havainnossani Vantaalla Mars upposi Schoemakerin ja Faustinin reunavuorten taakse, Raahesta peittyminen tapahtui Schiller-Zucchiuksen altaan kohdalta. Vantaalla esiintulo taas oli Lyotin eteläpuolelta, Raahessa läheltä Lamb-kraatteria. Peittyminen kokonaisuudessaan kesti luonnollisesti myös kauemmin.
- Kuva 22. Marsin peittyminen Kokkolassa klo 21.03. Kamera: Panasonix Lumix DMC-FZ2000. Kuva: Juha Salo.
- Kuva 23. Marsin esiintulo Kokkolassa klo 21.46. Kamera: Panasonix Lumix DMC-FZ2000. Kuva: Juha Salo.
Maankaltaisena planeettana Mars liikkuu varsin nopeasti ja sen peittymisiä tapahtuukin maailmanlaajuisesti varsin usein. Seuraavaa peittymistä Suomen taivaalla joutuu kuitenkin odottelemaan varsin pitkään.
Päivätaivaalla Mars peittyy elokuussa 2036, mutta hämärässä tai pimeässä tapahtuvaa peittoa saa odottaa aina joulukuuhun 2039, jolloin Marsin peittymistä voi seurata hämärätaivaalla pohjoisimmassa Suomessa. Maamme pohjoisosissa nähtävä Marsin peitto tapahtuu myös tammikuussa 2059, mutta muualla Suomessa Marsin peittymistä tummalla taivaalla joutuukin odottelemaan aina vuoteen 2062 saakka.
Kiitos kaikille havaitsijoille ja havaintonsa raportoineille!
Havaitsijat
Taulukko 1: Saturnuksen peiton 4.1.2025 havaitsijat Jarkko Alatalo Mikko Peussa Olli Ilmanen Sari Pietikäinen Sirkka Karppinen Voitto Pitkänen Juha Keränen Jani Päiväniemi Tapio Lahtinen Kalervo Rintanen Keijo Lehtimäki Mikko Silvola Juha Parvio Matti Tainio Taulukko 2: Neptunuksen peiton 5.1.2025 havaitsijat Markus Hotakainen Rauno Päivinen Markku Lintinen Paula Wirtanen Jorma Mäntylä Taulukko 3: Marsin peiton 9.2.2025 havaitsijat Jarkko Alatalo Karoliina Niiranen Kari Helander Juha Ojanperä Matti Helin Tero Pajala Olli Ilmanen Markku Poutanen Jyrki Keski-Jylhä Harry Rabb Mauri Korpi Juha Salo Tomi Kurri Matti Tainio Petri Martikainen Raimo Västilä Marko Myllyniemi Paula Wirtanen Timo Nevala
Linkit
Saturnuksen peiton 4.1.2025 havainnot Taivaanvahdissa
Neptunuksen peiton 5.1.2025 havainnot Taivaanvahdissa
Marsin peiton 9.2.2025 havainnot Taivaanvahdissa