Tiedettä vai hölynpölyä – näennäistieteen lumo
Se, että Yliopisto-lehti on esittänyt pseudotiedettä tieteenä johti minut pohtimaan näennäistiedettä ja tieteen kiistämistä laajemminkin. Kirjoitin aiheesta blogissa täällä, täällä, täällä ja täällä, sekä Tieteessä tapahtuu -lehdessä fyysikko Kimmo Tuomisen kanssa.
Juttelin aiheesta muiden tutkijoiden kanssa, ja innostuimme järjestämään aiheesta tilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa perjantaina syyskuun 11. päivä kello 17.
Minä puhun tieteen kiistämisestä osana modernismin vastaista kamppailua, fyysikko Ismo Koponen puhuu kvanttimekaniikan väärinkäytöstä hölynpölyhoidoissa, ja tieteenfilosofi Inkeri Koskinen sekä filosofia ja kognitiotutkija Samuli Reijula puhuvat näennäistieteestä kansallisessa historiankirjoituksessa ja persoonallisuustesteissä. Ainakin, voi olla, että puhumme laajemminkin. Kimmo Tuominen toimii puheenjohtajana.
Mukana on myös kansallisen kvantti-instituutin InstituteQ tutkijoita kertomassa missä kvanttimekaniikan ja -teknologian kehitys menee: mitä on odotettavissa lähivuosina, mitä todennäköisesti ei, ja mikä seikat hidastavat edistystä.
Vapaa pääsy, tervetuloa.
oletteko koskaan kirjoittannut ajasta tai aikamatkustuksesta
Täällä:
https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/muinainen-ja-tuleva-kaarevuus/
https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/kaksi-tarinaa-ajasta/
https://web.archive.org/web/20220618081428/https://www.tiede.fi/blogit/maailmankaikkeutta_etsimassa/ajankayton_hallinta
https://web.archive.org/web/20220702091015/https://www.tiede.fi/blogit/maailmankaikkeutta_etsimassa/ajan_kanssa
Milloinhan lopulta varmistuu, että aikamatkustus on välttämättä hölynpölyä eikä tiedettä?
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aikamatkailu on mahdollista, mutta emme tiedä onko tämä ominaisuus teorian pätevyysalueella vai ei. Oli aikamatkustus mahdollista tai ei, kyseessä ei ole hölynpöly. Linkkaamissani blogiteksteissä olen avannut tieteen ja hölynpölyn eroa. Ei siitä tässä sen enempää.