Ällös lopeta hulluutta

5.7.2026 klo 22.44, kirjoittaja
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua

Kahden viime vuoden tapaan puhun taas Ropecon-tapahtumassa aamuyöllä kosmologiasta. Mukana on muidenkin alojen Aku Ankan ystäviä.

Ohjelmanumeron nimi on Never stop the madness! ja se pidetään lauantain 25.7. ja sunnuntain 26.7. välisenä yönä alkaen kello yksi. Kuvaus on seuraava:

Luulitko, että tällainen sekoilu on lopetettu? Älä unta näe! Aasinsiltojen kannattelema Akuankkameemipaneelimme kokoontuu jo kolmatta kertaa unirytmille haitalliseen kellonaikaan. Tänä vuonna asiantuntijamme käsittelevät suuruudenhulluja tai muulla tavoin sekoilulle alttiita unelmia ja erityisesti niiden kohtaamista valvemaailman todellisuuden kanssa. Panelisteinamme tänä vuonna erikoinen eläinlääkäri Katri, örkkitieteiden tohtori Loponen, toimittaja Maria, juoksuhautoihin kaivautunut Tuomas, ilmastofyysikko Merli, kosmologi Syksy ja pelitutkimuksen dosentti Jaakko. Moderaattorina toimii ortospede Lähdeoja.

Ropeconiin saa lippuja täältä.

9 kommenttia “Ällös lopeta hulluutta”

  1. robert ekman sanoo:

    muuten; mitä jos kosminen inflaatio tapahtuisi nyt samalla voimakkuudella kuin alkuaikoina? Miltä se näyttäisi/tuntuisi

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Kysymys on sen verta kaukana merkinnän aiheesta, että ei siitä sen enempää.

  2. Jyri T. sanoo:

    Sinun kaverisi Till Sawala on saanut positiivista julkisuutta todistamalla vääräksi erään uuden teorian kosmologisesta periaatteesta (ks. https://www.youtube.com/watch?v=WEHPKVdLGkE). Olisiko sinulla aikaa kertoa tästä suomen kielellä?

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Kyllä! Elokuun ensimmäinen blogimerkintäni käsittelee tätä.

      1. Syksy Räsänen sanoo:

        Till pitää aiheesta seminaarin 4. syyskuuta, joten kirjoitankin tästä vasta sen jälkeen, en vielä elokuussa.

  3. Janne Heikkinen sanoo:

    Tämä sopisi ainakin otsikon alle.

    Yliopisto-lehti 2/2026

    ”Johdonmukaista siilipuolustusta?

    Professori Kimmo Tuominen kyseenalaisti Tuomo Suntolan dynaamisen
    universumin teorian (DU) Yliopisto-lehdes- sä 1/2026. Fyysikkojen
    yleisesti omaksumaa instrumentalistista asennetta huokuva kirjoitus
    lyttäsi selkeän todellisuusku- van tarpeen typistämällä luonnontutkimuksen
    ”sellaisten säännönmukaisuuksien löytämiseksi, jotka tekevät luonnon
    ilmiöiden täsmällisen ennusta- misen mahdolliseksi”.

    Ei pitäisi olla haitaksi, vaikka myös näiden täsmällisesti ennustettujen
    ja kokeellisesti tosiksi osoitettujen ilmiöiden syyt pystyttäisiin
    ymmärrettävällä tavalla selittämään. Kun selityksiä tarjoava kattava
    teoria jätetään fyysikoiden piirissä tutkimatta, tieteenfilosofi voi
    perustellusti tulkita asiantilan dogmaattiseksi siilipuolustukseksi.

    Tuomo Suntolan työt ja julkaisut osoittavat hänen toimivan tieteen
    ihanteiden mukaisesti ja tuntevan hyvin fysiikan teorioiden perustan
    ja historian.

    Suntola kehitti jo vuonna 1974 ALD-teknologiaa, josta hän sai vuonna
    2018 Millennium-palkinnon. Modernin elektroniikkateollisuuden laajalti
    käyttämä menetelmä mahdollistaa äärimmäisen ohuiden materiaalikalvojen
    valmistamisen. ALD-teknologia on käy. tössä muun muassa älypuhelimien
    ja tietokoneiden valmistuksessa.

    Atomikerroskasvatus ei sekään tullut tiedeyhteisössä helposti hyväksytyksi.
    Epäileviä viestejä menetelmän mahdottomuudesta tuli vielä silloin, kun
    ohutkalvojen koetuotanto oli jo alkanut. Helsingin yliopiston kemian
    tutkijat onneksi ymmärsivät innovaation arvon jo varhain. Aiheesta on
    valmistunut yli 50 väitöskirjaa, eikä tahti ole hiljenemässä.

    Uudet ja oudot ideat eivät ole tieteen vihollisia vaan sen polttoainetta.
    Moni tieteentekijä on aluksi joutunut puolustamaan yksin teoriaansa.
    Suntolan nuoruuden innovaatiolla on jo ollut globaali vaikutus. Onko
    varaa jättää tutkimatta, mihin DU voisi johtaa?

    MARJA-LIISA KAKKURI-KNUUTTILA
    TEOREETTISEN FILOSOFIAN DOSENTTI,
    LIIKETOIMINNAN FILOSOFIAN
    PROFESSORI EMERITA

    TARJA KALLIO-TAMMINEN
    FT, FYSIIKANFILOSOFIAN TUTKIJA”

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Kiitos. Kaikella huuhaalla on omat kannattajansa. Huomionarvoista on se, kenelle Yliopisto-lehti päättää antaa tilaa – seuraavaksi ehkä ilmaston lämpenemisen kiistäjille, jotka kysyvät onko meillä varaa jättää tutkimatta sitä mahdollisuutta, että ilmastonmuutosta ei ole?

  4. Cargo sanoo:

    Miksei suomalainen tiedeyhteisö vain ammu Suntolan teoriaa alas sellaisella (dynaamisella) voimalla, ettei se enää nouse roskakorista? Jos Suntolan DU-malli nojaa absoluuttiseen aikaan ja koordinaatistoon 4D-avaruudessa, hiukkasfysiikan tulokset jäävät vaille selitystä(?); jos koko malli on pallogeometrisesti skalaaripohjainen, kaikki aika-avaruuden tensoripohjaiseen dynamiikkaan perustuvat havainnot jäävät vaille selitystä(?). Suntola on kuitenkin arvostettu tiedemies eikä mikään rikkinäinen vieteriukko, joka pomppaa esiin kuin mikä tahansa kylähullu, joten tiedeyhteisön pitäisi saada ”keskusteluun” jokin selkeä päätös.

    Btw., sen verran olen Youtubesta seurannut Kakkuri-​Knuuttilan ja Kallio-Tammisen juttuja, ettei heillä ole mitään ymmärrystä promota uutta luonnontieteellistä paradigman muutosta.

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Koska kyse ei ole tieteellisestä keskustelusta. Suntolan ideat on asianmukaisesti hylätty vertaisarvioinnissa, ja useampi tutkija on Suntolalle henkilökohtaisesti huomauttanut joidenkin hänen väitteidensä vakavista virheistä. Tämä ei ole muuttanut mitään.

      Ei Suntolasta tässä sen enempää, kun ei liity aiheeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *