Meteorit

Satunnaisia tähdenlentoja näkyy pitkin vuotta aina, kun on riittävän pimeää. Parasta havaintoaikaa on aamuyö. Öiden pidentyessä meteorien havaintoaika kasvaa. Syksyllä näkyy erityisesti sporadisia tähdenlentoja, lokakuiset meteoriparvet ovat melko vähäisiä.

Draconidit eli giacobinit on vaatimaton parvi, jonka meteoreja nähdään vain muutamia tunnissa. Niitä havaitaan 6.–10.10. maksimin osuessa tänä vuonna perjantain 9.10. aamuyölle. Meteorit tulevat Lohikäärmeen ”pään” suunnalta. Uusikuu on 10.10., joten Kuu ei haittaa havaintoja. Parven aktiivisuus kohoaa noin 13 vuoden välein ja voi yltää joskus tuhansiin, yleensä vain kymmeniin meteoreihin tunnissa. Viimeisin aktiivisuuden kasvu oli 2018, edelliset ”myrskyt” 1933 ja 1946. Parven meteorit liittyvät komeettaan Giacobini–Zinner, josta tulee parven toinen nimi.

Orionidit vastaa aktiivisuudeltaan keväisiä lyridejä. Meteoreja näkyy 2.10.–7.11. ja maksimin ennustetaan osuvan tänä vuonna keskiviikolle 21.10. Hyvissä, pilkkopimeissä olosuhteissa voi nähdä yli kymmenen orionidia tunnissa. Kasvava Kuu kuitenkin haittaa havaintoja alkuyöstä. Se laskee aamuyhden aikoihin. Tähdenlennot näyttävät tulevan Orionin Betelgeuzen ja Kaksosten Alhena-tähden välistä. Radiantti on illalla ja alkuyöstä matalalla, ja kohoaa korkeimmilleen aamun koitteessa, joten aamuyö on parasta havaintoaikaa muutoinkin, kuin Kuun puolesta. Orionidit ovat nopeita ja jättävät usein vanoja. Eta-akvaridien tavoin parven meteorit liittyvät Halleyn komeettaan.

Tauridien tähdenlentoja nähdään harvakseltaan syys–joulukuussa. Parven eteläisen haaran maksimi on marraskuun alkupuoliskolla. Tunnissa voi nähdä muutaman tauridin. Meteorit tulevat Valaskalan ”pään” suunnalta. Taurideihin liittyy ajoittain tulipalloja.