Helmiäispilvet

Helmiäispilvet ovat jääkidepilviä, jotka sijaitsevat noin 20-30 km:n korkeudessa. Ne syntyvät erikoisissa olosuhteissa eivätkä sen vuoksi ole kovin yleisiä. Helmiäispilvien syntymiselle on olennaista vuoristo, jonka yli puhaltaa voimakas ilmavirtaus. Lisäksi pilvien esiintymiskorkeudella ilmakehän lämpötilan on oltava poikkeuksellisen alhainen. Suomi on helmiäispilvien suhteen melko hyvässä asemassa, sillä Skandinavian vuoristo toimii pilvien synnyttäjänä.

Helmiäispilviä havaitaan vain talvikuukausina ja silloinkin lähinnä tammi- helmikuussa. Pohjois-Suomi on helmiäispilvien suhteen eteläistä maata paremmassa asemassa, onhan se lähempänä Skandien vuorijonoa. Kun syvä matalapaine sivuuttaa Suomen pohjoisesta, vallitsee yleensä voimakas läntinen ilmavirtaus. Tällöin on otolliset hetket helmiäispilvien näkymiselle. Jos vielä ilman lämpötila on talvista keskiarvoa huomattavasti korkeampi, on odotettavissa helmiäispilviä (maanpinnan normaalia korkeampi lämpötila on usein yhteydessä stratosfäärin alhaisiin lämpötiloihin).

Helmiäispilviä voi nähdä parhaiten auringonlaskun molemmin puolin. Parhaimmillaan ne ovat auringonlaskun jälkeen, mutta katoavat sitten nopeasti Auringon painuessa alemmaksi. Myös auringonnousun yhteydessä voidaan helmiäispilviä nähdä. Joskus ne näkyvät myös päivällä, joskin tällöin yleensä vain lähellä Aurinkoa.

Helmiäispilvet poikkeavat tavallisista pilvistä, sekä väripilvistä lähinnä helmiäissävyisten (tai pastellinsävyisten) väriensä ansiosta. Normaaleihin iltaruskon väreihin verrattuna helmiäispilvien sävyt ovat melko poikkeukselliset. Helmiäispilvet näkyvät myöskin kauemmin auringonlaskun jälkeen kuin normaalit ala- ja yläpilvet. Päivällä näkyvien helmiäispilvien värit ovat haaleammat. Helmiäispilvinäytelmiin saattaa joskus liittyä myös voimakkaita ruskoja.

Jaoston etusivu | Ilmiöt | Havainto-ohjeita