Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tue ursaa

Galaksit

Galaksit ovat valtavia kaasusta, pölystä, pimeästä aineesta ja tähdistä muodostuneita rakenteita, joita painovoima pitää kasassa. Havaittavassa maailmankaikkeudessa arvellaan olevan ainakin kaksi biljoonaa galaksia.

Ensimmäiset galaksit muodostuivat, kun universumin täyttäneessä pimeässä aineessa olevat pienet tihentymät alkoivat tiivistyä entisestään painovoiman vaikutuksesta. Ne muodostivat eräänlaisia painovoimataskuja, joihin tavallisesta aineesta muodostunut kaasu saattoi pudota, tiivistyä ja alkaa muodostaa tähtiä. Yhä edelleen suuri osa galaksien massasta on pimeää ainetta ja vaikuttaa mm. niiden pyörimiseen.

Galakseja on monen kokoisia ja näköisiä.

Spiraaligalaksit ovat litteän kiekkomaisia. Niitten spiraalihaaroissa syntyy runsaasti nuoria tähtiä. Spiraalihaarojen välissä on hiukan vanhempia tähtiä, ja galaksien keskusaluetta kiertää vanhoja tähtiä. Monien spiraaligalaksien keskusalue on sauvamaisen muotoinen, ja näitä galakseja kutsutaan sauvaspiraaligalakseiksi. Myös oman galaksimme Linnunradan on arvioitu olevan sauvaspiraaligalaksi. Aurinkokunta sijaitsee Linnunradan kiekon tasossa, ja meitä ympäröivä kiekko näkyy pimeällä yötaivaalla sumumaisena vanana.

Elliptiset galaksit ovat joko täysin pallomaisia tai hiukan pitkulaisia tähtimuodostelmia, joiden tähdet ovat pääasiassa vanhoja. Elliptisissä galakseissa on hyvin vähän kaasua, josta uusia tähtiä voisi muodostua. Universumin kaikkein massiivisimmat galaksit ovat elliptisiä galakseja, mutta kaikki elliptiset galaksit eivät ole valtavia.

Monien galaksien ytimessä uskotaan olevan supermassiivinen musta aukko, ja monilta se on myös havaittu. Galakseja ympäröi vaikeasti nähtävissä oleva pallomainen haloksi kutsuttu kehä, jossa on pimeän aineen lisäksi muutamia vanhoja tähtiä sekä niin kutsuttuja pallomaisia tähtijoukkoja, joiden tähdet ovat tyypillisesti erittäin vanhoja.