Tiede ja uskonto inhimillisen maailman puolesta

29.11.2019 klo 13.26, kirjoittaja
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua

Evankelis-luterilaisen kirkon piispoilta ilmestyi toissapäivänä puheenvuoro Tieteiden lahja. Verkkolehti Areiopagi pyysi siihen kommentin muun muassa minulta. Muita kommentoijia olivat teologi Eero Junkkaala, filosofi Leila Haaparanta, evoluutiobiologi Mikael Fortelius, historioitsija Jaakko Tahkokallio sekä ilmastotutkija Laura Riuttanen, biokemisti Matti Leisola, filosofi Leo Näreaho, filosofi Tarja Kallio-Tamminen ja teologi Sammeli Juntunen.

Kirjoitan tieteestä, uskonnosta, ilmastonmuutoksesta, rohkeudesta, nöyryydestä ja apartheidista Palestiinassa.

”Tiedeuskoa, jonka piispat maalaavat tiedevastaisuudelle vastakkaiseksi navaksi, en tunnista tiedeyhteisöstä enkä yhteiskunnasta laajemmin. Liiallinen usko teknologiaan ja vallitsevaan yhteiskunnalliseen järjestelmään ovat kyllä oikeita ongelmia. Uskomme, että hallitsemme kättemme työt, että se minkä olemme pystyttäneet ei koskaan romahda, että kaikki järjestyy tekemällä kuten ennenkin. Tämä on uskoa ihmisen kaikkivoipaisuuteen ja hänen rakennelmiensa täydellisyyteen.”

2 kommenttia “Tiede ja uskonto inhimillisen maailman puolesta”

  1. Kirsi Lehto sanoo:

    Oikein hyvin sanottu! Nyt ihmiskunnan aiheuttamat ympäristön muutokset ovat jo ainakin jo ihan rajoilla, tai jo merkittävästi oheittaneet palneettasysteemin stabiilisuuden rajat. Viimeistään nyt pitäis tosissaan miettiä miten tätä systeemiä ohjataan kestävämpään suuntaan sekä ekologisesti, teknisesti, sosiaalisesti että kaupalisesti – sen sijaan että pyritään vaan entistä kovampaan taloudelliseen kasvuun ja kulutuksen kasvuun. Millainen olisi tie kestävämpään kehitykseen ja tasa-arvoisempaan maailmaan ?

  2. A. Karhumaa sanoo:

    Kiitos Pentti S. Varikselle edellisen postauksen (”Tiede porttina uuteen maailmaan”) kommenteissa antamalle linkille: https://en.wikipedia.org/wiki/Metanoia_(theology)

    ”Metanoia” kieltämättä tuo mieleen jotain paljon avarampaa kuin sana ”repent” (katumus), jolla se on käännetty esimerkiksi englanninkieliseen raamattuun. Tietysti jälkimmäisen sanan valinta viralliseen käännökseen on paremmin sopinut mm. uppiniskaisten pakanoiden kurinpidon motivoimiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *